Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 17. kesäkuuta toisen ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Vuosikertomuksen mukaan on todennäköistä, että nykyiset sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2030 asetetut kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet saavutetaan, kun vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopolitiikan suunnitelman toimet toteutetaan. Sen sijaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä edellyttää lisätoimia ja nykytoimien tehostamista.
Suomen nykyisenä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolella vähintään 16 % vuoteen 2020 ja 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä lakiin sisällytetään uusi hiilineutraaliuspolkua vastaava päästövähennystavoite vuodelle 2030. Ilmastovuosikertomuksella seurataan näiden tavoitteiden toteutumista eli kaikkien sektoreiden päästöjen ja nielujen kehitystä ja erityisesti päästökaupan ulkopuolella olevien sektorien kehitystä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnittelut politiikkatoimet päästöihin vaikuttavat, ja arvioidaan tarvetta uusille toimille.
Vuoden 2019 pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät 11 %, ja päästökaupan ulkopuolella päästöt vähenivät kaksi prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n asettaman päästökiintiön. Liikenteen päästöt kääntyivät laskuun edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt eivät ole vähentyneet niin ripeästi kuin on toivottu. Päästökaupan ulkopuolisen kokonaisuuden kannalta liikenteen päästökehitys on ratkaiseva. Maankäyttösektorin nettonielu eli ilmakehästä sidotun hiilidioksidin nettomäärä vahvistui 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttösektorin päästöt ja nielut vaihtelevat merkittävästi vuosittain ja lisäksi maankäyttösektorin toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja tietopohjaan liittyy suurempia epävarmuuksia kuin muilla sektoreilla. Maataloudesta aiheutuvat päästöt pysyivät tasaisina myös viime vuonna. Rakennusten erillislämmityksen ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet suhteellisesti eniten verrattuna vuoteen 2005.
Ilmastovuosikertomuksen mukaan ilmastotyö on monessa kunnassa päässyt hyvään vauhtiin. Monet Suomen kunnat ovat jo sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja laatineet hiilineutraaliutta edistäviä strategioita ja tiekarttoja. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, ja kokonaisuudessaan Suomen kuntien päästöt eivät ole vähentyneet merkittävästi. Kotitalouksien hiilijalanjälki on käytettävissä olevien tietojen mukaan jälleen kasvussa. Suomen ympäristökeskuksen Syken selvityksen mukaan Suomen kulutusperäiset päästöt ovat lisääntyneet 12 % 2000-2016.
Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kiireellisyys alkaa nyt korostua, koska ilmaston kiihtyvästä lämpenemisestä ja sään ja vesiolojen ääri-ilmiöistä koituvat taloudelliset menetykset ovat lisääntyneet, ilmastovuosikertomus toteaa. Äärimmäisten sää- ja vesiolojen lisäksi ilmastonmuutoksen myötä kasvavat tauti- ja tuholaisriskit sekä haitallisten vieraslajien leviäminen ovat uhka ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle, luontoympäristölle sekä luonnonvaroihin perustuville elinkeinoille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset välittyvät Suomeen myös epäsuorasti globaalien raaka-aine-, energia-, raha- ja ihmisvirtojen sekä logistiikkaketjujen kautta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista ohjaa kansallinen sopeutumissuunnitelma 2022, joka hyväksyttiin vuonna 2014 ja josta tehtiin väliarviointi viime vuonna.
Lue lisää: Ilmastovuosikertomus (valtion julkaisuarkisto Valto)
Lähde: YM
Global site 
Finnish site