Tehokkailla jäteveden puhdistusmenetelmillä voidaan vähentää lääkepäästöjä ympäristöön

Laajassa tutkimushankkeessa tuotettiin uutta tietoa lääkeaineiden päästöjen vähentämisestä alkuperäisillä päästölähteillä ja kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla sekä tutkittiin näiden päästöjen vähentämiseen soveltuvia menetelmiä. Tarkastelussa tunnistettiin myös vesiympäristölle haitallisimpia lääkejäämiä ja niitä tehokkaimmin puhdistavia teknologisia ratkaisuja. Lääkejäämiä löytyy puhdistetuissa jätevesissä ja puhdistamolietteessä, minkä kautta niitä kulkeutuu ympäristöön. Jäämät luovat haasteen myös virtsan ja puhdistamolietteen sisältämien ravinteiden kierrättämiselle. Vaikka lääkeaineiden ympäristöpitoisuudet ovat yleensä matalia, niiden on havaittu voivan vaikuttaa mm. eliöiden sukupuolikehitykseen (hormonijäämät) ja käyttäytymiseen (mielialalääkkeiden jäämät). Lisäksi näiden jäämien keskinäisiä ja jäteveden sekoitusten kumulatiivisia yhteisvaikutuksia ympäristössä ei vielä tunneta riittävän hyvin.

Suomen ympäristökeskus, LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhteistyökumppaneineen toteuttivat Business Finlandin ja useiden organisaatioiden tuella lähes nelivuotisen EPIC-hankkeen ”Lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistuksen tehostaminen päästölähteillä ja lääkejätteen tehokkaampi käsittely”. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisista päästölähteistä kuten sairaaloista, hoitolaitoksista, lääketeollisuudesta ja kotitalouksista, kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä, arvioitiin lääkeaineiden ympäristöriskejä, kartoitettiin tehokkaita teknisiä ratkaisuja ja ohjauskeinoja, joilla haitallisimpia päästöjä voitaisiin vähentää, sekä annettiin lääkeainekuormituksen vähentämiseen liittyviä suosituksia.

Hankkeessa testattiin lääkejäämien poistamiseen soveltuvia puhdistustekniikoita ja niiden yhdistelmiä. ”Hapetus, kalvosuodatus ja adsorptiomenetelmät soveltuvat lääkeaineiden poistamiseen. Koronapurkausmenetelmällä tehdyllä hapetuksella valtaosa lääkeaineista saatiin poistettua. Jäteveden kokonaisvaltaiseen puhdistukseen kalvosuodatus on lähes ainoa vaihtoehto. Lääkeaineiden lisäksi kalvosuodatus nanosuodatus- tai käänteisosmoosikalvoilla poistaa myös bakteerit, virukset ja ravinteet”, professori Mika Mänttäri LUT-yliopistosta toteaa. Lääkejäämien poistaminen on teknisesti tehokkaampaa alkuperäisillä päästölähteillä, missä pitoisuudet ovat suurempia kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä tai juomavedestä, missä pitoisuudet ovat pienempiä. Jos lääkejäämät poistettaisiin alkuperäisillä päästölähteillä, vähennettäisiin myös niiden päätymistä ympäristöön viemärivuotojen, pumppaamoylivuotojen tai ohijuoksutusten yhteydessä.

Eri tyyppisille päästölähteille, kuten hoitolaitoksille ja kotitalouksille tehdyt kuormitusarviot auttavat yrityksiä ja päätöksentekijöitä kohdistamaan puhdistusmenetelmiä suoraan päästölähteille. Rakenteilla oleviin kohteisiin, kuten sairaaloihin, voitaisiin tehdä tilavarauksia, jotka tarvittaessa mahdollistaisivat jäteveden esikäsittelyn. ”Puhdistusmenetelmien kustannuksista tehtiin myös arviointia. Tehokkain menetelmä on käänteisosmoosi, mutta se on myös kallein niin investointi- kuin käyttökustannuksiltaan. Kustannustehokkainta on yhdistää eri menetelmiä, jolloin saavutetaan hyvä puhdistustulos kohtuullisin kustannuksin. Testattujen puhdistusmenetelmien tehokkuudesta ja kustannuksista saatiin hyvä arvio, mutta lisätietoa tarvitaan erityisesti alkuperäisillä päästölähteillä ja jäteveden puhdistamoilla tehtävän käsittelyn eroista ja haitallisimpien aineiden poistotehosta”, ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen SYKEstä sanoo.

Hankkeen tulokset ja aktiivinen vuorovaikutus ovat lisänneet kuluttajien sekä lääkealan ja terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrystä lääkeaineiden ympäristöriskeistä sekä lääkeaineiden päästöjen vähentämisen tarpeesta. Tämä tietouden lisääntyminen puolestaan on edelleen edistänyt vedenpuhdistusteknologian ja ohjauskeinojen kehittämistä.

Lähde: Suomen ympäristökeskus (SYKE), LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto

Author: Saara Teirikko