Kouvolan Elimäellä vehnäpellon syönyt tuholainen on paljastunut kalvassekoyökköseksi. Kyse on tapauksesta, jossa viljelijä meni viime juhannuksen jälkeen pellolleen ja huomasi, että tuholainen oli pistellyt poskeensa kolme hehtaaria vehnää. Peltotuhon aiheuttajaksi epäiltiin aluksi varsiyökköstä. Tuho oli niin erikoinen, että sitä saapui katsomaan myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Laji tarkentunui kalvassekoyökköseksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston yhteistyönä sen jälkeen, kun Luke oli kasvattanut pellolta löytyneitä näytteitä aikuisiksi perhosiksi.
Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Erja Huusela-Veistolan mukaan kalvassekoyökkönen on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen perhoslaji, joka on levinnyt aina Etelä-Lappiin asti. Sen toukat syövät heinäkasveja, mutta lajin ei tiedetä aiheuttaneen aiemmin vastaavia tuhoja viljelykasveille. – Toukka kaivautuu viljojen tyveen ja syö vartta ja juuristoa. Se aiheuttaa yleensä ensin keskilehden ja sitten koko kasvin kuihtumisen, Huusela-Veistola kertoo. Aihemmin tuholaiseksi epäillystä varsiyökkösestä kalvassekoyökkönen eroaa siinä, että se asettuu vain heinäkasveihin, kun taas varsiyökkökselle kelpaavat myös esimerkiksi raparperi ja perunakin.
Koska kalvassekoyökkönen on peltotuholaisena uusi, sen torjuntaan on niukasti vaihtoehtoja. – Sille ei ole torjuntaan hyväksyttyjä kemiallisia torjuntavalmisteita. Kemiallinen torjunta olisi muutenkin tämän lajin kohdalla hyvin hankalaa, koska toukat ovat varren sisällä ja niihin on vaikea saada tehoa. Aikuisten perhosten torjunta ei kannata, koska lentoaika on pitkä, eikä sopivaa torjunta-ajankohtaa tiedetä. Myös viljelymenetelmien vaikutuksestakin tiedetään vähän. Pellon kevyt muokkaaminen ja sänki saattavat kuitenkin helpottaa munien säilymistä talven yli.
Kalvassekoyökkösen erottaminen muista lajeista on vaikeaa, sillä se on muunteleva eli se voi näyttää monenlaiselta.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site