Tavoitteena ravinteiden vähentäminen Siuntionjoessa – Pölansissa rakennetaan pelto-ojaan yli puolen kilometrin pituinen pohjapatojen sarja

Ympäristöjärjestö WWF rakentaa Siuntion Pölansissa sijaitsevaan pelto-ojaan pitkän pohjapatojen sarjan. Maanomistajien aloitteesta käynnistetyn rakennusurakan tavoite on vähentää ojan penkoilta irtoavan maa-aineksen ja rehevöittävien ravinteiden kulkeutumista Bocksbäckenin ojasta Siuntionjokeen ja edelleen Itämereen. Pölansin hanke on osa WWF:n Itämeren suojelutyötä. Hankkeessa rakennetaan Bocksbäckenin ojaan pohjapatoja noin 700 metrin matkalle. Pohjapadot ovat matalia, kivillä verhoiltuja pohjassa olevia korokkeita tai kynnyksiä, joiden avulla vähennetään veden virtausnopeutta ojassa ja tasataan tulvia. Patojen avulla varmistetaan myös, että vesi säilyy uomassa kuivina kausina. Tämä vähentää kuivan savipitoisen maan murenemista uomaan.

Bocksbäckenin rakennustyö on osa WWF:n laajaa Vesiensuojelu 4K-hanketta, jolla kohennetaan sisävesien tilaa Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjoen valuma-alueilla ja vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta. Kaikkien kolmen joen valuma-alueilla jokiuomien eroosio ja sortuvat joenpenkat ovat hyvin yleinen ongelma. Bocksbäckenin rakennustyö on ensimmäinen Vesiensuojelu 4K-hankkeen kohde, jossa pureudutaan nimenomaan tähän ongelmaan. ”Tällaisten kohteiden merkittävä lisääminen olisi vesiensuojelun kannalta hyvin tärkeää”, painottaa WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola. ”Virtausnopeuksien vähentäminen ja tulvien tasaaminen on nimenomaan sitä valuma-aluetasoista vesienhallintaa, jota tarvitaan entistä enemmän, kun rankkasateet ja muut säiden ääri-ilmiöt todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo. Valuma-aluetasoisella vesienhallinnalla tarkoitetaan veden kulun säätelemistä kaikkialla vesistön valuma-alueella: pelloilla, metsissä ja rakennetuilla alueilla. Veden kulkua voi viivyttää muun muassa rakentamalla pohjapatoja, altaita ja kosteikkoja sekä säilyttämällä maa kasvillisuuden peittämänä.

Bocksbäcken valikoitui kohteeksi muun muassa maanomistajien aloitteellisuuden ansiosta. ”Veden viivyttäminen pienissä sivu-uomissa on paljon helpompaa kuin suuressa joessa. Tällä hankkeella voimme omalta osaltamme parantaa vesiensuojelua Siuntionjoen alueella”, sanovat maanomistajat Rickard Backman ja Hanna Westman. Rakennushankkeesta hyötyy myös Siuntionjoessa lisääntyvä erittäin uhanalainen meritaimen ja koko luonnon monimuotoisuus. Pohjapadoista rakennetaan esteettömät kalankululle ja patojen väliselle alueelle muodostuu vaelluskaloille nykyistä parempia suojapaikkoja. Pohjapatojen rakentaminen sijoittuu viikolle 34.

Lähde: WWF Suomi 

Author: Saara Teirikko