Yksityistetyt sähkönsiirtoyhtiöt ovat omistajilleen varsin tuottoisia sijoituksia, mutta yhteisöverokertymiä ne eivät aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi juuri kasvata.
Sähkönsiirtoyhtiöt ovat olleet viime aikoina laajan mediahuomion kohteena. Päättäjät yrittävät puuttua kansalaisia raivostuttaviin siirtohintojen jatkuviin korotuksiin, ja eduskunnalle on luvattu uusia lakiesityksiä vielä syksyn aikana. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että samaan aikaan yhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu jatkuu. Finnwatch arvioi Suomen menettäneen suurimpiin kuuluvien sähkönsiirtoyhtiöiden Carunan ja Elenian verojärjestelyjen takia lähes 90 miljoonaa euroa verotuloja pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana.
Alan suurimpia toimijoita ovat yksityistetyt sähkönsiirtoyhtiöt Caruna ja Elenia, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on kolmanneksen luokkaa koko sähkönsiirtomarkkinasta. Molempien omistus on tällä hetkellä suurten institutionaalisten sijoittajien käsissä. Carunan omistajiin lukeutuvat kotimaiset eläkeyhtiöt Elo ja Keva sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat OMERS Infrastructure ja First Sentier Investors. Elenian omistaa puolestaan Valtion Eläkerahasto yhdessä Allianz Capital Partnersin sekä Macquarie Infrastructure and Real Assetsin kanssa.
Operatiivisten konsernien kolmen viimeksi päättyneen vuoden konsernitilinpäätöksistä kerätyt luvut paljastavat, että molemmat konsernit ovat erittäin velkaisia: vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on ollut molemmissa konserneissa negatiivinen vuosina 2017–2018, ja Carunassa näin on edelleen. Elenia-konsernin omavaraisuusaste nousi plussalle vuonna 2019, mutta on edelleen erittäin alhainen (10,5 %).
Finnwatch selvitti Carunan rahoituskuviota vuonna 2018. Tällöin kävi ilmi, että Caruna pystyy hyödyntämään verosuunnittelussaan niin kutsuttua tasevapautusta, jonka avulla korkoja maksavat suomalaiset yhtiöt vapautuvat kokonaan elinkeinoverolakiin sisältyviltä korkovähennysrajoituksilta, vaikka korkokulut olisi maksettu etuyhteydessä olevalle taholle. Myös Eleniassa korkovähennysrajoitusten heikkouksia on osattu hyödyntää tehokkaasti. Aggressiivisinta verosuunnittelu vaikuttaisi olleen vuosina 2013–2017, jolloin konserniyhtiöiden verotettavat tulokset on saatu nollille isoilta osin omistajilta nostettuihin lainoihin liittyvien korkojen avulla.
Sähkönsiirtoyhtiöiden aggressiivisesta verosuunnittelusta Suomelle aiheutuneiden veromenetysten tarkkoja määriä on mahdotonta laskea julkisten tilinpäätösten perusteella. Varmaa on kuitenkin, että vuotuiset veromenetykset liikkuvat vähintäänkin miljoonissa, vuodesta riippuen jopa kymmenissä miljoonissa euroissa. Tutkimusartikkeli.
Lähde: Finnwatch