International Talents in Kanta-Häme -hanke vahvisti kv-osaajien työllistymistä

Kanta-Hämeessä asuvien kansainvälisten osaajien osaamista tulisi hyödyntää entistä paremmin. Alueen yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja julkinen sektori hyötyvät kansainvälistymisestä näkyvästi ja pysyvästi. Tämän mahdollistamiseksi alueelle saapuvien ulkomaalaistaustaisten osaajien palvelun tarve tulee hahmottaa ja heidät on saatava heti oikeiden palveluiden piiriin. Usein tarvitaan henkilökohtaista uraohjausta ja mentorointia sekä työelämävalmennusta. Suomen kielen koulutus ja verkostoituminen työnantajatahoihin ovat erittäin merkittävässä asemassa työllistymisen mahdollistamisessa.

Tällaisia havaintoja tehtiin kesäkuun 2020 lopussa päättyneessä International Talents in Kanta-Häme -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa Hämeenlinnan, Riihimäen sekä Forssan alueella asuvien korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien työllisyystilannetta palkkatyön tai yrittäjyyden kautta. ESR -rahoitteisen hankkeen päätoteuttajana toimi Hämeenlinnan kaupunki, ja osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) tuottaen suomen kielen S2-opetuksen.

Hankkeessa mahdollistettiin alueen kansainvälisten osaajien verkostoitumista yritysten kanssa erilaisten seminaarien, rekrytointitapahtumien ja yrityskontaktoinnin kautta. Yrityksille markkinoitiin korkeakoulututkinnon suorittaneiden, kansainvälisten asiantuntijoiden potentiaalia, joka tuo yrityksille erinomaisen mahdollisuuden verkostojen laajentumiseen tukien niiden kansainvälisiä kasvupyrkimyksiä. Alueelle työllistyvät perheet kasvattavat myös Kanta-Hämeen väestönkasvua, mikä on alueen keskeisimpiä tavoitteita. Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin löytämään ratkaisuja kansainvälisten osaajien työllistymisen esteisiin. Hankkeessa vahvistettiin osallistujien työelämävalmiuksia sekä rohkaistiin tunnistamaan omaa osaamistaan ja kykyjään. Hanke tarjosi mentorointipalveluja sekä mm. organisoi työnhakupajoja. Mentoroinnissa keskityttiin osaamisen tunnistamiseen, kielitaidon tasoon, rohkaisemiseen sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

Hankkeeseen osallistui yhteensä 70 kv-talenttia, HAMKin kielikoulutuksessa heitä oli mukana 46. Hankkeessa tapahtui positiivisia siirtymiä 91%, eli 64 osallistujaa 70:stä on joko työllistynyt palkkatyöhön, suorittaa tutkintoa, on saanut palkkatukityöpaikan tai suorittaa tutkinnonosaa työttömyystuella. Suoraan palkkatyöhön heistä siirtyi hankkeen aikana 32 henkilöä, eli 46%.

Kokemusten mukaan oman alan ammattisanaston lisäksi työmarkkinat erityisesti metropolialueen ulkopuolella vaativat korkeamman suomen kielen taidon tasoa, jolla pärjää hyvin sekä asiantuntijatehtävissä että työpaikan eri sosiaalisissa tilanteissa. Hankkeessa luotiin kielenopetusmalli, jonka avulla osallistujat pääsivät kehittämään suomen kielen taitoaan vähintään YKI4/B2 tasolle. Kielikoulutuksen sisältöinä olivat mm. suomen kielen rakenteiden opetus, työnhakuun liittyvät suulliset ja kirjalliset harjoitteet, ammattisanastot, neuvottelutaidot ja suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaiset asiat mediassa. Opetusmalliin voi tutustua täältä. HAMK tulee jakamaan tämän mallin kansallisesti ammattikorkeakouluille sekä muille kouluttajille käyttöön. Jatkossa HAMK tulee tarjoamaan korkeamman tason kielikoulutusta avoimessa ammattikorkeakoulussa.

HAMKn toimesta työnantajille tehtiin kysely siitä, mitä positiivisia asioita maahanmuuttajan palkkaaminen tuo yritykselle ja työyhteisölle. Kyselystä tehty raportti löytyy täältä.

Hankkeessa luotiin myös malli ja jatkopolku tulevaisuuteen korkeasti koulutettujen kv-osaajien työllistymiseksi. Jatkossa jokainen työtön tulee Hämeenlinnan kaupungin työllisyystiimin asiakkuuteen saamaan kartoitusta, ohjausta sekä uravalmennusta ja ohjausta verkostoihin. Työllisyystiimi toimii Business Parkissa, jossa on hyvä mahdollisuus verkostoitua yrityksien sekä useiden toimijoiden kanssa mm. Linnan kehitys, Kauppakamari, oppilaitokset, te-toimisto ja Uusyrityskeskus. Ulkomaalaisille tarkoitetulle kaupungin infosivustolle MyIntegration on luotu oma TalentHub –sivusto, jossa kv-osaajat tuovat osaamisensa näkyväksi työnantajille kuvallisen osaajakortin kautta. Hankkeessa on tehty osaajakortteja, joita jatkossa tekevät työllisyystiimin omavalmentajat.

Lähde: Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK

Author: Saara Teirikko