Suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset tutkijat valottavat Ecological Processes -julkaisusarjan viidessä artikkelissaan metsätalouden ekologisia vaikutuksia Fennoskandiassa.
Tutkijat ovat laatineet laajoja katsauksia hakkuu-, luonnonhoito- ja ennallistamismenetelmien vaikutuksista ja muodostaneet yhteisen näkemyksen metsien monimuotoisuuden parantamiseksi. Tutkijaryhmässä on mukana tutkijayliopettaja Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio-tutkimusyksiköstä.
Kirjoittajat korostavat, että kuolleen puun määrä talousmetsissä ei ole riittävä lahopuuta tarvitsevan lajiston kannalta. Parannuskeinoina he ehdottavat kuolleen puun ja vanhojen puuyksilöiden nykyistä huomattavasti kattavampaa säästämistä hakkuissa, säästöpuuston ja kulotuksen lisäämistä sekä metsäsertifioinnin kehittämistä. Yhtenä monimuotoisuuden ylläpitäjänä nostetaan esiin kulotus. Vaikka kulotusten lisäämistä on suositeltu pitkään monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, kulotuspinta-alat ovat pienentyneet. Tutkijoiden mukaan kulotus tulisi ottaa uudelleen käyttöön valtion talousmetsissä, ja jättää kulotusten yhteydessä runsaasti säästöpuita. Yksityismetsätalouden tukijärjestelmä tulisi uudistaa rohkaisemaan metsänomistajia kulotuksen käyttöön metsien uudistamisen yhteydessä.
”Käynnissä olevissa sertifiointijärjestelmien päivityksissä voitaisiin vaikuttaa kulotusten lisäämiseen”, Lindberg toteaa.
Tutkijoiden näkemykset ja yksityiskohtainen suositeltavien toimenpiteiden lista on luettavissa Luonnonvarakeskuksen uutisessa, jossa on myös linkit alkuperäisiin Ecological Processes -lehden artikkeleihin.
Nyt julkaistut viisi artikkelia ovat osa teemanumeroa, jossa käsitellään avohakkuille vaihtoehtoisia osittaishakkuumenetelmiä eri puolilla maailmaa, ja varsinkin Fennoskandian osalta vallitsevia säästöpuukäytäntöjä sekä niiden ekologisia vaikutuksia. Fennoskandiaa käsittelevien artikkelien kirjoittajat ovat Luken, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen, SYKEn sekä Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen, Ruotsista SLUn, Skogforskin ja Silvinformationin sekä Venäjältä Petroskoin Metsäntutkimuslaitoksen ja Pietarin Metsäyliopiston tutkijoita.
Global site 
Finnish site