WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS) aloittivat tällä viikolla muoviroskakiertueen, jolla kerätään uutta tietoa rantojemme mikro- ja makromuoviesiintymistä. Näytteitä haetaan rannoilta, joilla vastaavaa ei ole ennen tehty.
Näytteenottajat haarukoivat jokaiselta rannalta alueen tai alueet, joilta he keräävät ja tilastoivat joka ikisen 0,5 senttimetriä isomman muovisilpun ja -esineen. Jos rannat ovat kovin roskaisia, aikaa kuluu paljon.
WWF:n meriasiantuntijalla Anna Soirinsuolla ei ollut kiertueen alkaessa epäilystäkään, mikä on tyypillisin rannoilta löytyvä muoviroska.
”Odotin, että se on ainakin kaupunkien ja retkeilykohteiden läheisillä rannoilla tupakantumppi. Ensimmäisessä kohteessamme Suomenlinnassa näin ei ollutkaan. Rannalta löytyi hurjan paljon Länsimetron työmaalta vahingossa mereen joutunutta muovikuitua, joka on vuosien saatossa saavuttanut Suomenlinnan länsirannat. Kaikki kivenvälit olivat täynnä tätä pientä muovisilppua”, Soirinsuo kertoo.
”Suomenlinna oli nyt erikoisuus, mutta on kiinnostavaa, mikä muoviroska on yleisin kiertueen seuraavilla rannoilla.”
Alle 0,5 senttimetrin mikromuovista ryhmä ottaa vähintään kolme näytettä kultakin rannalta. Rantaan lasketaan metallikehikko, jonka pinta-alalta hiekasta raaputetaan kahden senttimetrin pintakerros talteen. Näytteet tutkitaan syksyllä SYKEn laboratoriossa, ja tulokset valmistuvat vuoden lopulla.
”Mikromuovista ei ole olemassa Suomen rannikoilta minkäänlaista dataa, ja siksi tarjouduimme keräämään näytteitä”, Soirinsuo sanoo.
Suomella, kuten muillakin EU-mailla on EU:n meripuitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön nojalla velvollisuus tarkkailla rantojen muoviroskaantumista. PSS on Suomessa päävastuullinen keräämään tietoa suurikokoisesta muovista, kun taas SYKE vastaa mikromuovien seurannasta ensi vuoden alusta lähtien.
Lähde: WWF