Tutkimus: Katupölypäivinä enemmän sairauspoissaoloja

Niinä päivinä, kun katupölyn hiukkasten pitoisuus kaupunki-ilmassa oli korkea, Helsingin kaupungin työtekijöillä oli tavanomaista enemmän sairauspoissaoloja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamasta tutkimuksesta, jossa arvioitiin päivittäisten uusien sairauspoissaolojen lukumäärän yhteyttä saman ja edellisten päivien karkeiden hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin. Tulokset on julkaistu Ympäristö ja terveys -lehdessä 8/2020.

Kun karkeiden hiukkasten pitoisuus kasvoi 10 mikrogrammalla kuutiossa hengitysilmaa, sairauspoissaolojen havaittiin lisääntyvän 1,8 prosenttia. Keskimääräistä voimakkaampia vaikutuksia havaittiin raitiovaunujen kuljettajilla, jotka altistuvat työssään katupölylle.  Keskimääräinen päivittäinen katupölyhiukkasten pitoisuus vuodet 2002–2017 kattavalla tutkimusjaksolla oli 5 ja korkein 89 mikrogrammaa kuutiossa hengitysilmaa. Tutkimusaikana Helsingin kaupungin työntekijöillä alkoi päivittäin keskimäärin 340 sairauspoissaolojaksoa.

Huolimatta siitä, että keväisin katupölypitoisuudet ovat erityisen korkeita, ei yhteyttä katupölypitoisuuksien ja sairauspoissaolojen välillä havaittu keväällä.  – Tältä osin tutkimuksen tulokset on syytä toistaa muissa tutkimusasetelmissa jo siksi, että kevätkauden aineisto on varsin pieni. On kuitenkin mahdollista, että keväällä karkeat hiukkaset ovat vähemmän haitallisia, toteaa THL:n johtava tutkija, professori Timo Lanki. Tutkimuksessa analyysit tehtiin erikseen koko vuodelle ja kevätpölykaudelle (15.3.–15.5.). Aineistona käytettiin Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolotietoja sekä HSY:n ilmanlaatutietoja. Tutkimuksen rahoitti HSY.

Katupölyä ja siten karkeita hiukkasia on ilmassa kaikkina vuodenaikoina. Katupölyn suhteellinen merkitys liikenteen terveyshaittojen aiheuttajana korostuu tulevaisuudessa, kun ajoneuvojen pakokaasupäästöt vähenevät.  – Hengitysilmaan päätyvän katupölyn määrää voidaan vähentää suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan sekä huolehtimalla tehokkaasta pölyntorjunnasta kaupungeissa, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä toteaa.

Sisätiloissa altistumista karkeille hiukkasille voi vähentää tehokkaasti pitämällä asunnon ikkunat ja ovet kiinni sekä huolehtimalla tehokkaasta tuloilman suodatuksesta. Ulkona omaa altistumista voi vähentää välttämällä liikkumista vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla.

Katupöly on merkittävin karkeiden hiukkasten lähde kaupunkiympäristöissä. Karkeiden hiukkasten terveyshaitat tunnetaan selvästi huonommin kuin pienempien polttoperäisten hiukkasten. Katupöly sisältää monia mahdollisia haittatekijöitä kuten kvartsia, metalleja ja bakteeriperäisiä endotoksiineja. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä korkeiden katupölypitoisuuksien yhteydestä esimerkiksi sairaalakäynteihin ja kuolleisuuteen. Hiukkasmaisten ilmansaasteiden vaikutuksia sairauspoissaoloihin on tutkittu hyvin vähän, vaikka niistä seuraa myös vaikutuksia talouteen.

Viite: Siponen T, Tiittanen P & Lanki T. Katupölypitoisuuksien yhteys sairauspoissaoloihin. Ympäristö ja terveys-lehti 8/2020: 46–51.

Source: HSY

Author: Tuula Pohjola