WWF vaatii Kemijoen kalatalousvelvoitteiden saattamista ajan tasalle – hyödyttäisi vaelluskaloja merkittävästi

WWF Suomi on tänään (10.8.2020) jättänyt lausuntonsa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemukseen, joka päivittäisi Kemijoen lähes 40 vuoden takaiset kalatalousvelvoitteet. Lapin ely-keskuksen hakema velvoitemuutos auttaisi uhanalaisia vaelluskaloja, sillä sen myötä vesivoimayhtiöiden tulisi rakentaa kalatiet Kemijoen vesivoimalaitoksiin. WWF:n mielestä velvoitemuutos on mittaluokaltaan, esitetyiltä toimenpiteiltään ja tavoitteiltaan erittäin tervetullut, kauan odotettu ja välttämätön toimenpide uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseksi sekä vaelluskalakantojen ja virtavesiluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Erittäin merkittävää on kalateiden rakentamisvelvoite ohi jokeen rakennettujen vesivoimapatojen. ”Kalateiden rakentaminen parantaisi vaelluskalojen, kuten lohen, mahdollisuuksia kutea ja lisääntyä Kemijoen voimalaitosten yläpuolisilla alueilla”, toteaa WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Kemijoki oli ennen vesivoimalaitosten rakentamista yksi Euroopan merkittävimpiä ja tuottavimpia vaelluskalavesistöjä, jonka virrassa viihtyivät muun muassa lohi, meritaimen, vaellussiika, nahkiainen ja ankerias. Vaelluskalat kuitenkin katosivat vuonna 1948, kun Kemijoen suulle nousi Isohaaran voimalaitos. Kärsijöitä olivat niin joen ekosysteemi kuin alueen ihmiset. Aiheutettuun vahinkoon tuli parannusta vain osittain 1980-luvulla, kun vesivoimayhtiöille määrättiin velvoite istuttaa kaloja. Nykyisin pelkkiä kalan istutuksia ei enää nähdä järkevänä tai riittävänä keinona uhanalaisten kalakantojen hoidossa. ”Tärkeintä on mahdollistaa, että kalat pääsevät vaeltamaan vesistössä ja lisääntymään luontaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimalaitosten ohi on rakennettava asianmukaiset ohitusuomat ja kalojen lisääntymis- ja elinalueita on kunnostettava”, Ovaska selvittää.

Kemijoen velvoitemuutos on olennainen osa EU:n vesipuitedirektiivin kansallista toimeenpanoa. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot turvaamaan jokien esteettömyyden. ”Kemijoen osalta katseet kääntyvät usein loheen ja taimeneen, sillä ne ovat olleet sekä kulttuurisesti että taloudellisesti äärimmäisen tärkeitä Kemijoen alueella. EU:n vesipuitedirektiivin vaatimus vaellusyhteyden avaamisesta ei kuitenkaan yksilöi mitään kala- tai eliölajeja, joten päätöksenteossa tulee varmistaa, että valitut kalatieratkaisut sopivat lohen ja taimenen lisäksi myös muille kala- ja eliölajeille, kuten äärimmäisen uhanalaiselle ankeriaalle ja erittäin uhanalaiselle vaellussiialle”, Ovaska sanoo.

Ovaskan mukaan voimalaitosten ohitusratkaisuissa on edellytettävä ratkaisuja, jotka kompensoivat ja palauttavat vesivoimarakentamisen seurauksena menetettyjä lisääntymis- ja elinalueita. ”Olemassa olevia kuivia joenuomia ja puroverkostoa hyödyntävät luonnonmukaiset ohitusuomat ovat kokonaisuuden ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukainen vaihtoehto.”

WWF:n lausunto kokonaisuudessaan

Lähde: WWF Suomi