Koronarokote on ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi ensi vuonna. Jos rokotukset sujuvat odotetusti, herättävät ne Suomen talouden kesään mennessä, arvioi Etla. Tämän jälkeen talouspolitiikassa siirrytään elvytysvaiheesta sopeutukseen. Siirtymästä tuskin tulee poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta se on olennainen. Hallitus ajoittanee sopeutukset edessä olevaan noususuhdanteeseen. Maailmantaloudessa myös Yhdysvaltain vallanvaihdos tuo yrityksille nykyistä vakaamman toimintaympäristön.
Alkava vuosi 2021 merkitsee Etlan arvion mukaan koronakriisin loppua: talouden laskusuhdanne päättyy ja toipuminen alkaa rokotteen sekä EU:n elpymisrahaston tuella. Luvassa on iloisen 20-luvun alku, mitä raha- ja finanssipolitiikan elvytys voimistavat, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Elpymisessä on luonteenomaista, että baarit täyttyvät ja Gran Canaria kutsuu, joten rautakaupat ja gigantit hiljenevät. Kasvun tekijöiden näkökulmasta iloinen vaihe ei kuitenkaan kestä kauaa. Pitkän aikavälin kasvupotentiaali on Suomessa vain puolentoista prosentin luokkaa. Ellei sitä saada nopeammaksi, edessämme on tuskallinen julkisen sektorin sopeutusohjelma, kiteyttää Kangasharju.
Suomen talous herää rokotteiden myötä viimeistään kesällä. Talouspolitiikassa siirrytään siten elvytyksestä sopeutukseen. Siirtymä tuskin tulee olemaan poliittisesti helppo, mutta pitkän aikavälin velkakestävyyden kannalta olennainen, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Kuusi vastaa Etlan makrotalouden ja julkisen talouden tutkimuksesta. – Sopeutukset on järkevintä ajoittaa edessä olevaan noususuhdanteeseen. Myös globaalisti talouskasvussa nähdään merkittävää kiihtymistä koronan helpotettua, mikä tukee kotimaista kasvua. Tosin rokotusten eritahtisuuden vuoksi alueelliset erot tulevat korostumaan, Kuusi sanoo.
Perustellusti koronarokotteen arvioidaan olevan ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi. Ilman luotettavaksi koettua rokotetta ihmisten käyttäytymiseen jää liikaa ”epävarmuuden sumua, jonka sisään ei näe”. Etlan tutkijat listaavatkin rokotteen kuluneen vuoden positiivisimmaksi uutiseksi.
Suomen talous selvisi kaikkiaan koronavuodesta pelkoja vähemmällä. Etlan ennusteryhmän mukaan Suomen talouspudotus oli kuluvana vuonna Euroopan pienimpien joukossa. Teollisuus suoriutui odotuksia paremmin: sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt kasvussa, lisäksi koneiden ja laitteiden valmistus on pärjännyt eurooppalaisia verrokkeja paremmin.
Kuntataloudessa koronakevät näkyi yllättävällä tavalla: kuntien talous vahvistui. Kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä menot koronaepidemian aikana kasvaneet juuri lainkaan. Tällä hetkellä vaikuttaa myös siltä, että hallituksen koronatuilla osaa kunnista ylikompensoitiin, osaa alikompensoitiin. Hallituksen myöntämien koronatukien kohdistumista voidaan arvioida tilastojen valossa helmikuussa 2021, sopivasti juuri kuntavaalien alla.
Etla odottaa tulevana vuonna myös selkeää tuottavuuden kasvua digiloikasta, joka nähtiin talouden eri osa-alueilla. Digitaalitalous Suomessa kasvoi, kun etätyö ja verkkokauppa kiihdyttivät kehitystä.
Koko Euroopan talouden kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko EU:n elpymisrahasto tukemaan talouskasvua Euroopassa. Jäsenmaat toimittavat elpymissuunnitelmansa komissiolle arvioitavaksi huhtikuuhun 2021 mennessä. Ensi vuonna on myös odotettavissa päätöksiä siitä, miten elpymisrahastoa varten otettu velka maksetaan takaisin, ja komissio esittää kesäkuuhun mennessä tulonlähteitä koskevia ehdotuksia.
Eräänlaisena vuoden 2020 positiivisimpana uutisena voidaan myös nähdä Donald Trumpin lähtö. Ainakin Bidenin presidenttiyden ja uuden hallinnon ansiosta yritysten toimintaympäristö on vakaampi vuonna 2021, arvioivat Etlan tutkijat. Yhdysvallat palaa myös Pariisin ilmastosopimukseen. Kun lisäksi Kiina, Japani ja Venäjäkin ovat ilmaisseet omia ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteitaan, on odotettavissa vihreiden innovaatioiden buumi. – Luvassa on massiivisia investointeja vihreiden innovaatioiden kehittämiseen ja niiden leviämiseen. Tässä ilmiössä on myös suomalaisilla yrityksillä osaamista ja kansainvälisiä markkinoita, toteaa Etlan Heli Koski.
etlaIlmiöt2021 – koostetta ovat Etlassa kirjoittaneet Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Heli Koski, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Markku Lehmus, Päivi Puonti ja Hanna Virtanen.
Global site 
Finnish site