Maatalous- ja kalastusneuvosto saavutti yleisnäkemyksen yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta keskiviikkona aamuyöllä Luxemburgissa. Suomea edustanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää ratkaisua hyvänä. Eurooppa-neuvoston sopu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä heinäkuussa 2020 vei CAP-uudistuksen neuvotteluja ratkaisevasti eteenpäin. CAP-neuvotteluja on käyty vuodesta 2018, jolloin komissio antoi alkuperäiset asetusehdotuksensa.
Yksi uudistuksen johtavista tavoitteista on ollut CAP:n ympäristö- ja ilmastokunnianhimon kasvattaminen. Kaikkien viljelijöiden on muun muassa toteutettava nykyistä ohjelmakautta kattavampia ympäristö- ja ilmastovaatimuksia tukien saamiseksi. Ministerit pääsivät yleisnäkemyksessä sopuun useista täsmennyksistä, jotka tekevät vaatimuksista viljelijöiden ja ympäristön kannalta toimivampia. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan jokaisen jäsenmaan tulee myös kohdentaa vähintään 20 prosenttia suorien tukien rahoituksesta ekojärjestelmiin.
Ekojärjestelmillä toteutetaan ympäristö- ja ilmastotoimia I pilarissa ja järjestelmät ovat viljelijöille vapaaehtoisia. Yleisnäkemys mahdollistaa sen, että myös II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet voidaan huomioida toteutuksessa. Ympäristö- ja ilmastokunnianhimon lisäksi keskeinen elementti on nk. uusi toimeenpanomalli. Uudistuksella on tarkoitus lisätä jäsenmaiden liikkumavaraa suunnitella ja toteuttaa omiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia toimenpiteitä. Myös Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla CAP-uudistuspaketista.
Tämän jälkeen voidaan aloittaa kolmikantaneuvottelut neuvoston, parlamentin ja komission välillä. Kolmikantaneuvotteluista odotetaan lopullista ratkaisua vuoden 2021 alkupuolella ja CAP:n uusi ohjelmakausi päästäisiin aloittamaan vuoden 2023 alussa. Tähän asti sovelletaan CAP:n siirtymäkauden sääntöjä. Neuvoston kokouksessa ministerit hyväksyivät myös päätelmät Pellolta pöytään –strategiasta ja pääsivät sopuun Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2021.
Global site 
Finnish site