Finnwatch arvosteli vuonna 2018 Happy Socksin tuntemattomista oloista tulevia riskiraaka-aineita ja moitti ruotsalaisyritystä suoranaisesta salailusta. Onko yrityksen vastuullisuudessa tapahtunut parannusta? Happy Socks ei anna julkisuuteen turkkilaisten tehtaiden nimi- tai osoitetietoja eikä kerro edes perulaisten ja portugalilaisten sukkavalmistajien lukumäärää. Yritys ei esitä uskottavia perusteita tehdastietojen salaamiselle, mutta kertoo “tuotantoketjun läpinäkyvyyden olevan yksi sen vastuullisuusstrategian lähitulevaisuuden tavoitteista”. Tekstiili- ja vaateteollisuudessa, missä tuotteiden teetättäminen muilla kuin brändien omilla tehtailla on korostuneen tyypillinen tapa organisoida tuotantoa, tehdastietojen julkaiseminen on viime vuosina yleistynyt voimakkaasti. Ketjujen läpinäkyvyys on tärkeää, koska se mahdollistaa sidosryhmille vastuullisuusongelmien tuomisen brändien tietoon varhaisessa vaiheessa.
Finnwatchin vuonna 2018 julkaiseman artikkelin ja siitä syntyneen kohun jälkeen Happy Socks liittyi Amfori-järjestön hallinnoiman sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmä BSCIn jäseneksi. Tuolloin se ilmoitti tavoitteekseen, että kaikki sen sukkia riskimaissa valmistavat tehtaat läpäisevät Amfori BSCI -auditoinnin vähintään yleisarvosanalla C, tyydyttävä. Yrityksen mukaan se saavutti tämän tavoitteen kuluvan vuoden alussa. Happy Socks kertoo, ettei sen tavoitteissa auditointitulosten suhteen ole tapahtunut muutosta vaan vähimmäisvaatimus tavarantoimittajille on edelleen yleisarvosana C. Finnwatch pitää tavoitetta kunnianhimottomana. Happy Socks kertoo suosivansa pitkiä liikesuhteita, ja turkkilaisista sukkavalmistajista kuusi on ollut sen sopimusvalmistajia jo yli viiden vuoden ajan. Edellytyksiä tiukemmille vastuullisuusvaatimuksille ja investoinneille tavarantoimittajien vastuullisuuden kehittämiseen olisi siis olemassa.
Yritys seuraa puuvillan alkuperää tavarantoimittajien allekirjoittamien ilmoitusten avulla, mitä Finnwatch ei pidä uskottavana puuvillan alkuperän valvontana. Usein eri puuvillapelloilta ja jopa eri maista kerättyä puuvillaa sekoitetaan keskenään ennen langan kehräämistä laadun varmistamiseksi, ja alkuperätodistuksia myös väärennetään. Finnwatch pitää Reilua kauppaa puuvillan tuotannon sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointijärjestelmistä kaikkein kunnianhimoisimpina ja siksi ensisijaisesti suositeltavana vaihtoehtona.
Tällä kertaa Finnwatch kysyi Happy Socksilta myös, onko yritys laskenut sen tuotteiden hiilijalanjäljen. Vastaus oli “ei”. Happy Socks kertoo kuitenkin selvittäneensä yrityksen oman hiilijalanjäljen, jossa on huomioitu myös sen epäsuorat päästöt. Happy Socksin mukaan noin 60 prosenttia sen sukkia valmistavista tehtaista käyttää vesivoimalla tuotettua sähköä. Loput tehtaista saavat käyttämänsä energian useista eri lähteistä kuten auringosta, tuulesta ja maakaasusta. Happy Socks ei ole edellä mainitun Amfori-järjestön ympäristövastuujärjestelmä BEPIn jäsen. BEPI tarjoaa Amforin jäsenyrityksille työkaluja toimitusketjujen ekologisen kestävyyden edistämiseksi.
Finnwatchin vuoden 2018 artikkeli sai aikaan asiakaspalautteen vyöryn ja sysäsi Happy Socksin vastuullisuuden tielle. Happy Socksin vastuullisuus on kohusta huolimatta edennyt vain vähäisissä määrin, ja yrityksen vastuullisuustyön tavoitteista puuttuu kunnianhimoa. Yritysten kirittämiseksi tarvitaankin kuluttajapaineen lisäksi sitovaa sääntelyä. Vuosina 2018–2019 Finnwatch koordinoi yritysten ja järjestöjen yhteiskampanjaa, joka ajoi Suomen hallitusohjelmaan kirjausta yritysvastuulaista. Laki velvoittaisi Suomessa toimivat yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden arvoketjuissa myös maamme ulkopuolella. Ruotsissa lanseerattiin viime viikolla osin Suomen esimerkin innoittamana samankaltainen kampanja, jota tukee 23 yritystä. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut oikeudellisen selvityksen yritysvastuulaista, jonka mukaan yritysvastuulaki voidaan toteuttaa. Finnwatch kannustaa hallitusta etenemään lain valmistelussa, ja tuomaan yritysvastuulain pikaisesti eduskunnan käsittelyyn.
Lähde: Finnwatch