Iso osa hävikkiruoasta päätyy biojätteeksi, vaikka samaan aikaan ruoka-apua tarvitsee Suomessa yhä useampi. Diakin Oulun Prikka -hankkeessa kehitetyssä hävikkiruuan jakelumallissa suunnitteluun osallistuivat myös ruoka-avun vastaanottajat. – Prikka-hankkeen tavoitteena oli tehdä malli, jolla tuetaan ja lisätään osallistavaa ruoka-apua. Häpeää aiheuttavista ja epäinhimillisiksi koetuista leipäjonoista haluttiin päästä eroon, kirjoittavat Nina Niemelä ja Pilvi Sauvola Dialogi-median blogissa.
Prikka-hankkeessa tuotettiin Oulun hävikkiruuan hyödyntämisen keskitetty malli. Mallissa hävikkiin päätyvä käyttökelpoinen ruoka haluttiin saadaan tehostetusti ruoka-avuksi samalla lisäten yhteisöllisyyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja työpaikkoja haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille. – Edelleen yleisesti ajatellaan, että ruoka-apua haetaan taloudellisen niukkuuden, köyhyyden tai suoranaisen nälän takia. Ruoka-apuun ajavat kuitenkin myös muut tilanteet. Yhtenä suurimpana syynä on yksinäisyys, Niemelä ja Sauvola kirjoittavat.
Yhteisöllisyyden tarpeeseen Prikka-hankkeessa vastattiin yhteisateria-konseptilla. Tällöin ruoka-apu toteutetaan yhteisenä ruokailuna ja ruoka usein valmistetaan yhdessä. Viime vuosina asenne hävikkiruokaa tai hinnaltaan alennettua ruokaa kohtaan on muuttunut. Hävikistä ja ruoan ympäristövaikutusten tiedostamisesta on tullut suorastaan trendejä. Myös kaupat ovat havahtuneet hävikkiruoan menekkiin, joka toisaalta on myös vähentänyt ruoka-apuun suunnatun ruoan määrää.
Lähde: Diakonia-ammattikorkeakoulu
Global site 
Finnish site