Noin 300 kotitaloutta seurasi ruokahävikkiään sähköisellä Hukka-päiväkirjasovelluksella kahden viikon ajan osana Luken vetämää Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hanketta. ”Kotitalouksien hävikkitietoja kerättiin ensimmäistä kertaa Hukka-sovelluksella, jolla saimme tarkkoja tietoja hävikin koostumuksesta”, kertoo Luken tutkija Hanna Hartikainen. Sovellusta käyttäneet kotitaloudet ylistivät Hukan helppoutta. Keittiövaakojakaan ei tarvittu, sillä vastaajat pystyivät valitsemaan erilaisista mittayksiköistä kuvatakseen ruokahävikin määrän ilman tarkkoja mittauksia. Jopa lautashävikin määrän pystyi arvioimaan kätevästi, sillä lautashävikkimäärät oli visualisoitu kuvilla, joiden joukosta kotitaloudet valitsivat sopivimman vaihtoehdon.
Kotitaloudet ilmoittivat Hukka-sovelluksessa ensimmäistä kertaa myös nestemäisen hävikin. Kokonaishävikki oli vuodessa 20 kg per henkilö. Eli, vaikka nestemäinen hävikki huomioitiin ensimmäistä kertaa, oli hävikki samansuuruinen kuin Luken aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. ”Kahvin osuus kotitalouksien kokonaisruokahävikistä oli peräti 13 prosenttia, ja se oli kolmanneksi suurin tuoteryhmä heti vihannesten ja hedelmien jälkeen”, hämmästelee tutkija Inkeri Riipi. Kahvihävikkiä syntyi eniten kotitalouksissa, joissa juotiin paljon kahvia ja joissa syntyi paljon ruokahävikkiä muutenkin. Yleisin syy kahvihävikkiin oli, että kahvia keitettiin liikaa.
Viljatuotteet muodostivat viidenneksi suurimman (12 %) tuoteryhmän kotitalouksien kokonaishävikistä. Leivän osuus kaikesta hävikistä on kuitenkin vain 4 prosenttia. ”Suurin osa (77 %) leipähävikistä on vaaleaa leipää, vaikka kotitalouksissa syödään useammin tummaa leipää”, kertovat tutkijat Inkeri Riipi ja Hanna Hartikainen.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Global site 
Finnish site