Ikiroudan sulaessa arktisen maiseman pinnanmuodot tulevat muuttumaan voimakkaasti, selviää suomalaisten maantieteilijöiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa. Koko arktisen ikirouta-alueen kattaneen tutkimuksen mukaan suuri osa nykyisin tavattavista ikiroutamuodostumista on vaarassa kadota kuluvan vuosisadan aikana, ja muutos on jo käynnissä. Ikirouta-alueella esiintyy ainutlaatuisia muodostumia, jotka syntyvät, kun tuhansien vuosien kuluessa maaperään kertyy jäätä. Muodostumat ovat herkkiä lämpenevälle ilmastolle, sillä niiden sisältämä jää sijaitsee lähellä maanpintaa. Kesäisen sulamisen ulottuessa yhä syvemmälle muodostumat luhistuvat ja katoavat maisemasta.
Ennusteiden mukaan jopa puolet nykyisistä esiintymisalueista voi tulla epäsuotuisiksi ikonisten ikiroutamuodostumien, kuten pingojen, jääkiilapolygonien ja kivijäätiköiden, esiintymiselle vuosisadan loppuun mennessä.Tutkimuksessa ilmeni myös, että merkittävä osa suotuisista esiintymisolosuhteista voidaan säilyttää, jos kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvu ilmakehässä saadaan pysäytettyä kuluvan vuosisadan aikana. Samalla voidaan lieventää useita kerrannaisvaikutuksia, joita ikiroudan sulamisella on.
Muodostumien sisältämän jään sulamisella on suuri vaikutus veden ja hiilen kiertoon arktisissa ekosysteemeissä. ”Sulavasta ikiroudasta ilmakehään vapautuvat kasvihuonekaasut kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä kuluvana vuosisatana”, toteaa professori Miska Luoto Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastosta. ”Lisäksi muuttuvat maanpinnan ominaisuudet, kuten ikiroutamuodostumista aiheutuneet sulamislammet, saattavat vaikuttaa ilmastoon maanpinnan vähentyneen heijastavuuden kautta”, sanoo Juha Aalto Ilmatieteen laitokselta.
Muodostumien esiintymistä ja herkkyyttä muuttuvassa ilmastossa säätelevät paikalliset maaperän ja kasvillisuuden ominaisuudet. ”Erilaiset ekosysteemit reagoivat muuttuviin ilmasto-oloihin eri tavoin; esimerkiksi paksu turvepatja voi eristää maajään tehokkaasti kesähelteiltä ja viivyttää sulamista”, valaisee Olli Karjalainen ikiroudan ja ilmaston monimutkaista suhdetta. Silti esimerkiksi Pohjois-Lapin turvesoilla esiintyvien palsojen sisältämän ikiroudan on havaittu sulavan nopeasti. Rakennetuilla alueilla maajään sulaminen heikentää maaperän kantokykyä ja uhkaa muun muassa teitä ja rakennuksia. Maajään maantieteellisen vaihtelun parempi ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää arvioitaessa muuttuvan ilmaston vaikutuksia arktisen alueen luontoon ja ihmistoimintaan.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Environmental Research Letters -julkaisusarjassa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ArcticSHOC-hanketta. Hankkeessa tutkitaan arktisen alueen maanpinnan prosesseja nykyisissä, menneissä ja tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
Lähde: Oulun yliopisto
Global site 
Finnish site