Ysiluokkalaisten yrittäjyysasenteita selvittävää Ysimittari-kyselyä jouduttiin koronan takia siirtämään. Pilotista on kuitenkin saatu jo alustavia tuloksia muun muassa nuorten positiivisesta suhtautumisesta yritysyhteistyöhön.
Ysimittari-kyselyssä selvitetään yhdeksäsluokkalaisten yrittäjyysasenteita, ja se kattaa kolme peräkkäistä ikäluokkaa eli jopa 150 000 oppilasta. Nykyisen suunnitelman mukaan Opetushallitus lähettää kyselyn yläkouluille 27. lokakuuta 2020. Kyselyn toimivuutta on testattu pilotilla keväällä 2020. Jopa yli 2 800 yhdeksäsluokkalaista vastasi kyselyyn pilotin aikana.
LUT-yliopiston tutkija Anu Raappana kertoo, että aineistoa on käyty alustavasti läpi muun muassa koulu-yritysyhteistyön osalta. “Pilotista ilmenee, että merkittävä osa nuorista kokee hyötyvänsä koulussa tehtävästä yhteistyöstä yritysten kanssa. On ilahduttavaa huomata, että nuoret itse mieltävät yritysyhteistyön tärkeäksi. Ainoastaan kahdeksan prosenttia pilotin vastaajista ei pitänyt yritysyhteistyötä lainkaan hyödyllisenä”.
Raappanan mukaan vastauksista ilmenee myös, että yritysyhteistyötä tehdään nuorten mukaan kouluissa riippumatta siitä millä alueella koulu sijaitsee. “Saimme pilottiin vastauksia sekä isoista että pienistä kunnista kuin myös maaseutumaisista ja kaupunkimaisista kunnista. Eroa ei löytynyt myöskään tyttöjen ja poikien välillä”.
Nuorilta kysytään Ysimittari-tutkimuksessa myös yrittäjyyskasvatusohjelmiin tai -oppimiskokonaisuuksiin osallistumisesta. “Yrityskylä ja Nuori Yrittäjyys -toiminta näyttävät tavoittavan nuoret ilahduttavan hyvin. Pilotin vastausten mukaan Yrityskylässä on käynyt muistinsa mukaan hieman yli 60 prosenttia vastaajista ja NY-toiminnassa on ollut mukana noin 6 prosenttia vastaajista”, Raappana kertoo.
Raappanan mukaan aiemmissa tutkimuksissa yritysyhteistyö on tunnistettu myös opettajan näkökulmasta helpoksi tavaksi toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. “Yritysyhteistyö on kiinnostava tapa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta myös nuoren kannalta. Se mahdollistaa monimuotoiset oppimisympäristöt ja edistää aktiivista kansalaisuutta, kun erilaiset organisaatiot, työtehtävät, nimikkeet ja muut seikat tulevat tutuiksi. Myös eri alueiden erityispiirteet tulevat nuorille tutuiksi ja esimerkiksi kesätyömahdollisuuksien hahmottaminen helpottuu”, Raappana sanoo.
Lähde: LUT
Global site 
Finnish site