Suomessa ilmanlaatua mitataan luotettavasti ja korkeatasoisesti

Ilmansuojelun tarkoituksena on taata puhdas ja terveellinen elinympäristö suomalaisille. Ilmanlaatuasetus velvoittaakin kuntia tarkkailemaan tiettyjen epäpuhtauksien pitoisuuksia ilmassa, ja Ilmatieteen laitoksessa arvioidaan näiden mittausten oikeellisuutta. Mittausten laatu on kehittynyt viime vuosina ja nykyään ne ovat luotettavia ja korkeatasoisia.

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio on aiemmin tehnyt selvityksiä ulkoilman kaasumaisten epäpuhtauksien ja hiukkaspitoisuuksien mittauksista. Nyt vertailulaboratorio on tehnyt ensimmäisen selvityksen Suomessa tehtävien ulkoilman metallien ja PAH-mittausten oikeellisuudesta. Arvioitavana olivat ilmanlaatuasetuksen velvoittamat arseenin, elohopean, kadmiumin, lyijyn, nikkelin sekä PAH-yhdisteiden, kuten bentso(a)pyreenin, mittaukset hengitettävistä hiukkasista ja laskeumasta sekä elohopean osalta myös kaasumainen osuus. Samalla tehtiin lyhyt selvitys muista erityismittauksista, kuten haihtuvista orgaanisista hiilivedyistä. Hiukkasilla, raskasmetalleilla ja kaasumaisilla ilman epäpuhtauksilla voi olla haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia, minkä vuoksi niiden ilmapitoisuuksia mitataan eri puolilla Suomea.

Suomessa on satakunta pysyvää ilmanlaadun mittausasemaa kolmenkymmenen mittausverkon alaisuudessa noin 60 kunnan alueella. Suomessa kaupungit ovat vastuussa tarvittavasta ilmanlaadun seurannasta alueellaan. Ilmatieteen laitos puolestaan seuraa ilmanlaatua tausta-alueilla. Metallien pitoisuuksia mitataan teollisuusalueiden läheisillä asuma-alueilla, jotta voidaan seurata lähistön asukkaiden mahdollista altistumista epäpuhtauksille.

Suomessa metallien ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat pääosin alle raja- ja tavoitearvojen. Teollisuuden pistepäästöjen vuoksi hengitysilman arseeni- ja nikkelipitoisuuden tavoitearvot ovat viime vuosina ylittyneet Harjavallan Kalevassa ja Pirkkalassa, ja bentso(a)pyreenin tavoitearvo on ylittynyt Raahen Lapaluodossa. Mittausten oikeellisuutta ja laadunvarmennuskeinoja arvioitiin yhteensä 11 mittausasemalla ja kuudessa laboratoriossa tehdyillä auditoinneilla. Hankkeessa todettiin, että mittauksia suoritettiin pääosin asianmukaisilla referenssimenetelmillä ja oleellisten puutteiden osalta korjaukset tehtiin heti auditoinnin jälkeen.

Mittausten laatua on kehitetty hyvin viime vuosina, ja auditoinneissa tehtyjen huomioiden ansiosta mittausten luotettavuus ja oikeellisuus parani entisestään. Joidenkin mittausasemien aiempien vuosien mittauksissa on käytetty muita kuin referenssimenetelmiä, joten näiden tulokset eivät ole vertailukelpoisia nykymittausten kanssa eivätkä ole olleet sopivia tavoitearvon seurantaan. Nykyiset mittaukset ovat kuitenkin asianmukaisesti tehtyjä ja tulokset luotettavia.

Lähde: Ilmatieteenlaitos 

Author: Tuula Pohjola