Verkkovalmennus lisäsi työn tuunaamista ja työn imua kuntatyöntekijöillä

Työn proaktiivista, omatoimista muokkaamista eli työn tuunaamista voi oppia verkkovalmennuksessa, ja työn tuunaaminen parantaa työhyvinvointia.

Tutkimuksessa selvitettiin Työterveyslaitoksen kehittämän Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksen vaikuttavuutta. Valmennuksen tavoitteena on edistää työhyvinvointia lisäämällä työn tuunaamista. Työn tuunaaminen tarkoittaa työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan – työn voimavaroja ja vaatimuksia – ja siten edistää työhyvinvointiaan, työn imua. – Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään, että työpäivään sisältyvät tilanteet ja työtehtävät vaikuttavat työn imuun. Työn tuunaamisessa keskitytäänkin muokkaamaan nimenomaan työpäivän sisältöä, kertoo erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

Tutkimus tehtiin Petäjäveden kunnassa. Sen henkilöstölle tarjottiin vuoden 2019 aikana mahdollisuus osallistua Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennukseen. Kunnan kaikkiaan 268 työntekijästä valmennuksen suoritti 112 koeryhmään ja 56 kontrolliryhmään kuulunutta työntekijää. – Alustavien tulosten mukaan verkkovalmennus toimi niin kuin sen teoreettisten oletusten mukaan pitikin toimia. Koeryhmässä työn tuunaaminen lisääntyi lähtötasoon ja kontrolliryhmään verrattuna. Koeryhmäläiset myös kokivat työn imua useammin kuin ennen valmennusta, Piia Seppälä sanoo. – Seuraavaksi selvitämme säilyvätkö vaikutukset vielä seuranta-ajan jälkeenkin.

Petäjäveden työntekijät tuunasivat varsinkin työnsä sosiaalisia voimavaroja. Se tarkoitti esimerkiksi tiimityön lisäämistä, palautteen antamista ja pyytämistä, asiakkaiden huomioimista yksilöinä ja lounastamista välillä erilaisissa pöytäseurueissa. Työn tuunaamisen osa-alueista korostui myös työn haitallisten vaatimusten eli estevaatimusten vähentäminen: työtä opittiin esimerkiksi rajaamaan, priorisoimaan tai tauottamaan aiempaa paremmin.

Yhtenä tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää verkkovalmennuksen mahdollisia psykofysiologisia hyötyjä työntekijän sydämen terveyteen. Sydämen toiminnan parasympaattista säätelyä (eli ”lepohermoston” toimintaa) tutkittiin mittaamalla sykevaihtelua. Koeryhmällä sydämen toiminnan unenaikainen parasympaattinen säätely pysyi valmennuksen aikana ennallaan, mutta kontrolliryhmällä se meni huonompaan suuntaan. – Toistaiseksi emme ole löytäneet tähän selvää fysiologista syytä kuten muutoksia painoindeksissä, nautintoaineiden tai lääkityksen käytössä tai tiettyjä perussairauksia. Tutkimus on vielä kesken ja palaamme asiaan, kun olemme analysoineet seuranta-aineiston. Näyttäisi kuitenkin siltä, että verkkovalmennus on puskuroinut jotain haitallisia vaikutuksia kehon palautumiselle ja elpymiselle unenaikana, Piia Seppälä sanoo.

Lähde: Työterveyslaitos