Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: yritysostot ja laajentumiset vähenivät, innovaatiotoiminta jopa kiihtyi entisestä

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.  Miten koronakriisin ensimmäinen puolivuotinen vaikutti suomalaisyritysten toimintaan – ja millaisia toimenpiteitä ne suunnittelevat seuraavan puolen vuoden aikana? Tätä selvitti Aalto-yliopiston tuore päättäjätutkimus, johon vastasi yli 300 yritysjohtajaa.

Koronavirus vaikutti kielteisimmin uusille markkinoille laajentumiseen, tuotantokapasiteetin lisäyksiin sekä yritysostoihin, joissa kaikissa tutkimukseen osallistuneiden yritysten aktiivisuus on keskimäärin laskenut edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma korostaa, että lyhyen aikavälin vaikutukset voivat näkyä kielteisenä kehityksenä pitkällä aikavälillä.  ”Koronakriisin aiheuttamat operatiiviset häiriöt ja taloudelliset ongelmat näkyvät kilpailuaktiivisuuden vähenemisenä. Huolestuttavaa on se, että tämän vaikutukset näyttäytyvät kunnolla vasta parin vuoden kuluessa. Yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti operatiivisessa kriisinhoidossa, mutta kriisin jatkuessa niiden on aktivoiduttava uudelleen etsimään kasvun lähteitä”, hän sanoo.

Kriisin aikana osa yrityksistä on kuitenkin jopa kiihdyttänyt innovaatiotoimintaansa. Yli 30 prosenttia yrityksistä on tuonut markkinoille aiempaa enemmän uusia tuotteita ja palveluita. Vastaajat kertoivat etsineensä aktiivisesti uusia prosesseja ja palveluja ja uskovat, että ne ovat käytössä myös jatkossa.  Luoman mukaan lisääntyneet innovaatiot eivät kuitenkaan välttämättä näy pitkän aikavälin kasvussa. “Kun innovaatiotoiminta äkillisesti kiihtyy, on riskinä, että innovaatiot eivät rakennu yritysten kilpailuetujen varaan, jolloin yritysten kasvu voi tyrehtyä pitkällä aikavälillä. Kriisin jälkeen innovaatioille ei ehkä myöskään ole kysyntää.”

40 prosenttia yrityksistä koki, että asiakastarpeet ovat muuttuneet kriisin myötä vähintään jossain määrin. Yli puolet vastaajista kertoi, että keskeiset resurssit ja kyvykkyydet, joilla luodaan arvoa asiakkaille, ovat muuttuneet.  Organisaatioiden digitaalista transformaatiota tutkiva tohtorikoulutettava Susanna Takkunen kertoo, että yritysten strategisissa tavoitteissa korostuivat asiakassuhteiden kehittäminen, uusien teknologioiden omaksuminen ja osaamisen kehittäminen. Tutkijoiden mukaan koronakriisi on selkeästi toiminut lähtölaukauksena teknologiselle ja toimialojen muutokselle, joka ei pysähdy, vaikka epidemian osalta tilanne ennen pitkää helpottaakin.

Aalto-yliopiston hanke tähtää tutkimustiedon lisäksi yritysten välisen tiedon vaihdon lisäämiseen. Yrityksille järjestetään aiheesta virtuaalityöpaja tiistaina 15. joulukuuta klo 15–16. Ilmoittautumiset työpajaan: https://blogs.aalto.fi/koronavirusstrategiat/

Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.

Lähde: Aalto-yliopisto