Talvi 2019–20 oli Suomessa paitsi mittaushistorian lämpimin myös poikkeuksellisen sateinen. Etelä-Suomessa jokien virtaamat nousivat tulvakorkeuksiin useaan kertaan joulu–helmikuussa.
Kolmen kuukauden fosforikuorma Saaristomereen oli lähes yhtä suuri kuin koko ennätysvuoden 2008 aikainen kuorma. Vantaanjoellakin talven fosforikuorma oli samaa luokkaa kuin keskimääräinen vuosikuorma 2010-luvulla. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosentilla ja typen runsaalla kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Talvi oli Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa mittaushistorian lämpimin. Talvi oli monin paikoin myös poikkeuksellisen sateinen. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella sademäärät olivat yleisesti yli 250 millimetriä, yli puolta enemmän kuin vertailukaudella tyypillisesti. Jo loppuvuosi 2019 oli poikkeuksellisen sateinen.
Etelä-Suomessa talvi 2019–20 oli lumeton ja roudaton. Runsaat sateet tulivat pääosin vetenä ja huuhtoivat runsaasti erityisesti kiintoainesta ja fosforia jokiin ja niiden kautta rannikkovesiin (kuva 1). Varsinais-Suomen ELY-keskus ja SYKE ylläpitävät jatkuvatoimisia vedenlaadun mittausasemia Lounais-Suomen joissa ja Vantaanjoessa. Jatkuvatoimisten mittalaitteiden havaintoihin ja perinteiseen vesinäytteistä tehtyihin analyyseihin perustuva arvio talven 2019–20 kokonaisfosforikuormasta Saaristomereen oli lähes samansuuruinen kuin tähänastisen ennätysvuoden 2008 kokonaiskuorma. Fosforivirtaama Saaristomereen oli joulu- ja tammikuussa noin kaksinkertainen verrattuna vuosien 2000–19 talvikuukausien keskiarvoon, helmikuussa lähes kymmenkertainen (kuva 2).
Fosforipitoisuutta ei pystytä mittamaan jatkuvatoimisilla mittareilla suoraan, vaan se arvioidaan veden sameudesta jokikohtaisten muunnosyhtälöiden avulla. Tämä perustuu siihen, että suurin osa fosforista on sitoutunut savihiukkasiin, joiden määrää jokiveden sameus ilmentää. Vantaanjoen joulu–helmikuun fosforikuorma (57 tonnia) oli lähes yhtä suuri kuin vuosien 2011–19 kokonaiskuorman keskiarvo (60 tonnia). Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2018 Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforin vuosikuorma – 1,1 miljoonan asukkaan tuottama kuormitus – oli 15 tonnia. Puhdistamattomana juoksutetun 65 000 jätevesikuutiometrin aiheuttama ylimääräinen fosforikuorma Helsingin ja Espoon rannikkovesiin oli arviolta noin 300 kiloa. Määrä tarkoittaa noin yhden prosentin lisäystä laitosten normaaliin vuosikuormaan Suomenlahteen.
Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Suomen hallitus sitoutui Baltic Sea Action Summit -tilaisuudessa helmikuussa 2010 vähentämään Saaristomerta rehevöittäviä päästöjä siten, että merialueen hyvä tila voitaisiin saavuttaa vuonna 2020. Tuoreimman pintavesien tila-arvion (2019) mukaan Saaristomeren tila on heikentynyt edellisestä, vuonna 2013 tehdystä luokituksesta. Vaikka leuto ja myrskyinen talvi 2019–20 sekoitti Suomenlahden vesimassan ja merialueen happitilanne on sen seurauksena nyt hyvä, on Itämeren pääaltaan pohjan hapeton alue edelleen ennätyksellisen suuri.
Lähde: Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus
Global site 
Finnish site