THL on laatinut uudet mallit, joiden mukaan valtio voi jakaa rahoitusta tuleville maakunnille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.
Mallit huomioivat huomattavasti aiempaa paremmin alueelliset erot esimerkiksi asukkaiden sairastavuudessa ja sosio-ekonomisessa asemassa, kuten tuloissa ja koulutuksessa. Valtion maakunnille ohjaama sote-rahoituspotti on valtava, yli 20 miljardia euroa vuosittain. Tämä rahamäärä tulisi jakaa alueille mahdollisimman tarkkaan väestön tarpeiden mukaisesti. ”Mallit antavat mahdollisuuden suunnata rahoitusta mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ne alueet, joissa ihmiset esimerkiksi sairastavat enemmän, saavat enemmän rahaa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen.
Asukkaiden sairastavuus on ollut kriteerinä aiemminkin valtionosuusjärjestelmässä, jonka kautta kunnat ovat saaneet sote-rahoitusta. Nyt tämä niin sanottu tarvetekijä on huomioitu aiempaa tarkemmin. Terveydenhuollon mallissa on sairastavuuden lisäksi huomioitu alueen asukkaiden ikä, sukupuoli, työkyvyttömyys, tulot, koulutus, siviilisääty, pääasiallinen toiminta, yksinasuminen ja yhden vanhemman perheiden määrä.
Vanhustenhuollossa rahoitustarve lasketaan 18 sairauden perusteella. Suurimman painon saavat muistisairaudet. Muina tekijöinä ovat ikä, tulot, yksinasuminen ja toimeentulotuen asiakkuus. Sosiaalihuollossa rahoituksen tarve määritellään 13 sairauden lisäksi iän, tulojen, työkyvyttömyyden ja toimeentulotuen asiakkuuden perusteella.
Nyt valmistuneessa raportissa esitellään maakunnittaiset ja kunnittaiset suhteelliset sote-palvelujen tarvekertoimet. Ne kertovat alueen asukkaiden palveluiden tarpeen suhteessa maan keskimääräiseen tasoon. Sairastavuudessa ja palvelujen tarpeessa on suuria eroja sekä maakunnittain että kunnittain. Kunnista Sallassa, Rautavaaralla ja Vesannolla tarvekerroin oli yli 1,7. Nämä kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta toisin sanoen yli 70 prosenttia enemmän asukasta kohti kuin kunnat keskimäärin. Pienin suhteellinen tarve on Kauniaisissa (tarvekerroin 0,66) ja Espoossa (0,70). Maakunnittain tarkastellen palvelutarve on suurinta Etelä-Savossa (tarvekeroin 1,25) ja pienintä Uudellamaalla (0,83).
Raportti: Sote-rahoituksen tarvevakiointi (THL)
Sote-palveluiden rahoituksen ja tarvetekijöiden tutkimus (THL)
Lähde: THL
Global site 
Finnish site