Tulevaisuudessa autokannan kierto on nykyistä nopeampaa, yli kolmannes liikenteestä kulkee biopolttoaineilla tai muilla hiilineutraaleilla käyttövoimilla ja digitaaliset ratkaisut optimoivat liikennettä ja logistiikkaa mahdollisimman tehokkaaksi. Muun muassa näitä päästövähennyskeinoja esittää toimialan Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta. Tiekartan mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen 51 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 59 prosentilla vuoteen 2035 mennessä on mahdollista määrätietoisilla toimenpiteillä. Liikenteen ja logistiikan toimialat ovat sitoutuneet työskentelemään tiekartan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoite on kunnianhimoinen. Nykykehityksellä ilman lisätoimenpiteitä liikenteen kasvihuonepäästöt putoavat noin 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, selviää tuoreesta liikenne- ja viestintäministeriön ennusteesta. Liikenteen päästöt ovat noin viidenneksen Suomen päästöistä, ja alan päästövähennysten rooli on merkittävä.
Tiekartan ovat toteuttaneet yhteistyössä Palvelualojen työnantajat Palta, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto, Autoalan Tiedotuskeskus, Logistiikkayritysten Liitto, Paikallisliikenneliitto, Linja-autoliitto ja Älykkään liikenteen verkosto – ITS Finland. Yhdessä organisaatiot edustavat merkittävää osaa Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen toimialasta. Työ on tehty yhdessä Afry / Pöyry Management Consultingin kanssa. Tiekartta kattaa kotimaan tie-, vesi- ja raideliikenteen. Tiekartassa puolitustavoite saavutetaan ilman päästökompensaatioita.
Tiekartan toteuttaneet organisaatiot korostavat, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä ja uudistusten käynnistämistä välittömästi. Kannustimia ja investointeja tarvitaan myös valtiolta, jotta liikenteen ja logistiikan kilpailukyky voidaan säilyttää. Tiekartassa esitetäänkin muun muassa seuraavia uudistuksia tehtäväksi 2020-luvulla: autoilun hankinnan verotuksen keventäminen, vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuki, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 35 prosenttiin, rataverkon sähköistäminen sekä muut kestävää liikkumista edistävät infrahankkeet. Lisäksi kestäviin liikennepalveluihin ja digitalisaation vauhdittamiseen tulee panostaa muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelulla, joukkoliikenteen kehittämisellä ja TKI-rahoituksella.
Tiekartan mukaan esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden ja biokaasun käyttöä lisäämällä on mahdollista saavuttaa yli neljännes vaadittavista uusista päästövähennyksistä verrattuna nykykehitykseen. Autokantaa uudistavilla veromuutoksilla voidaan saavuttaa noin viidesosa, ja tavaraliikenteen digitalisoimisella kuten kuljetusten optimoinnilla kymmenesosa. Autokannan uusiutuminen nopeuttaa liikenteen viime vuosikymmenellä alkanutta sähköistymistä. Muita keinoja ovat esimerkiksi raideliikenteen sähköistäminen, vesi- ja raideliikenteen kasvattaminen, jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämistoimet, joukkoliikenteeseen kytkeytyvien kestävien palvelujen kehittäminen, liikenteenhallinnan tehostaminen ja siirtymä suurempiin HCT-rekkoihin tavaraliikenteessä.
Liikenne- ja logistiikkapalveluissa työskentelee lähes 180 000 ihmistä 31 000 yrityksessä, ja ne palvelevat koko suomalaista elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Toimialojen osuus Suomen kansantaloudesta on noin kymmenesosan ja liikennealan viennin arvo on 10 miljardia euroa vuodessa. Vähäpäästöisissä liikenteen ratkaisuissa on potentiaalia viennin merkittävään kasvuun. TEM:in Liikennealan kansallisessa kasvuohjelmassa muun muassa sähköautojen, liikenteen hallintajärjestelmien ja kyydinjakopalveluiden globaalien markkinoiden on ennakoitu kasvavan jopa noin 20 prosentin vuosivauhtia välillä 2017–2022. Kestävien ratkaisujen viennillä kasvatetaan myös toimialan hiilikädenjälkeä.
Global site 
Finnish site