Poliisin lisääntynyt työstressi voi johtaa voimankäytön ylilyönteihin – Tutkija: “Jossain meillä kaikilla menee suorituskyvyn rajat”

Suomi on ensimmäisenä maailmassa tuonut stressinhallinnan poliisikoulutukseen. Kun poliisi joutuu turvautumaan voimakeinoihin, nousee asiasta usein julkinen keskustelu. Viime aikoina poliisin voimakäyttö on ollut esillä Yhdysvalloissa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien vuoksi. Kotimaassa keskustelua on herättänyt Lahden poliisiasemalla sattunut tapaus, jossa poliisin ja kahden vartijan epäillään pahoinpidelleen putkaan tuotua miestä.

Mielenhallintaan erikoistunut tutkija ja entinen poliisi Harri Gustafsberg pitää mahdollisena, että poliisin kasvanut työkuorma voi lisätä riskiä siihen, että stressaantuneet poliisit sortuvat virheisiin voimankäyttötilanteissa. Poliisin voimankäyttöä säädellään tiukasti poliisilaissa. Laki määrittelee, milloin, millä välineillä ja kuinka runsaasti poliisi saa voimaa käyttää. Kirjo on laaja. Voimankäytön katsotaan olevan lievimmillään sitä, kun poliisi taluttaa kädestä pitäen ihmisen pois esimerkiksi tappelusta. Äärimmillään voimankäytössä laukaistaan ase.

Lain mukaan voimankäytön on oltava tarpeellista ja puolustettavaa. Yhdistelmää kutsutaan vähimmän haitan periaatteeksi. Voimankäytön pitää olla kaikissa tilanteissa lievintä, tehokkainta ja toimivinta. Poliisin pitää aina pystyä perustelemaan voimankäyttönsä. – Jokainen tapaus arvioidaan aina erikseen, onko voimankäyttö ollut tarpeellista. Arvioidaan myös, onko voimankäyttö ollut oikean tasoista, ja ajalliselta kestoltaan sopivaa. Voimankäyttöä ei saa jatkaa sen jälkeen, kun sen tavoite on saavutettu, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun voimankäyttökoulutuksesta vastaava opettaja, ylikomisario Jukka Salomaa.

Yksi alan asiantuntijoista Suomessa on nykyinen tutkija ja tietokirjailija, entinen poliisi Harri Gustafsberg. Hän on väitellyt tohtoriksi (Tampereen yliopisto) siitä, miten stressi vaikuttaa poliisin työsuorituksiin, ja miten stressinhallinnan taitoja voidaan soveltaa vaativiin tilanteisiin.mHän työskenteli urallaan muun muassa poliisin valmiusryhmässä, eli niin kutsutussa Karhu-ryhmässä. Siellä työskennellessään hän alkoi tuoda työhön mukaan ajatuksia stressinhallinnasta.

Toisessa vaakakupissa on poliisin voimankäytön kohteeksi joutuvan henkilön oikeusturva ja terveys. Poliisi ei saisi provosoitua, jos vaikkapa kiinniotettava henkilö tekee vastarintaa. Myös näissä tilanteissa stressinhallinnalla on iso merkitys. Gustafsberg kertoo, että tutkimusten mukaan stressaantunut ja henkisesti kuormittunut ihminen voi muuttua helpommin aggressiiviseksi provosoituna. Poliisin voimankäyttökoulutusta kehitetään myös jatkuvasti. Esimerkiksi tuomioistuinten antamat ratkaisut huomioidaan koulutuksessa.

Lähde: Yle