Suomen ruokavienti sujuu toistaiseksi koronasta huolimatta, mutta uusia päänavauksia ei nyt tehdä
Suomen ruokavienti on toistaiseksi sujunut hyvin koronapandemiasta huolimatta, MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios arvioi. “Ne tuotteet, joista on sopimukset olemassa, kulkevat kyllä.”
Ongelmat liittyvät nyt uusien asiakkuuksien solmimiseen ja uusien tuotteiden lanseeraukseen kohdemaissa. “Uusia sopimuksia ei juurikaan ole hierottu, kun fyysiset tapaamiset ovat jääneet väliin.” Toki logistiikka on ajoittain takunnut, Ninios toteaa. “Se johtuu ennen kaikkea siitä, että suuri osa maailman konteista on ollut jumissa Kiinan tulliasemilla. Jumi saatiin purettua pari kolme viikkoa sitten, mutta konttien siirtyminen takaisin Euroopan mantereelle kestää muutaman viikon ajan.”
Sen jälkeen kuljetusten pitäisi palata suunnilleen normaaleiksi – elleivät jotkut maat yllättäen sulje rajojaan tavaraliikenteeltä. Konttipulan lisäksi joillekin viejille on aiheuttanut päänvaivaa lentoliikenteen supistuminen. Rahtiyritykset toimivat kuten ennenkin, mutta matkustajareittien karsiminen on supistanut tarjontaa. “Esimerkiksi Finnairin lennoilla on voitu toimittaa tavaraa hyvin nopeasti Aasian maihin. Jos yritys on ollut näiden lentojen varassa, sen on pitänyt etsiä muita ratkaisuja. Niitä toki on.”
USA:ssa on suljettu isoja elintarviketeollisuuslaitoksia koronan takia. Myös esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa on joitakin laitoksia suljettu henkilökunnan sairastumisen takia, Ninios kertoo. Mittakaava on kuitenkin paljon pienempi kuin USA:ssa. Kyse on esimerkiksi parmankinkun tai parmesaanijuuston valmistajista. Isompia ongelmia voi tulla sitä, että kaikkia elintarviketeollisuuden laitteita ja varaosia ei saa tuotantokatkojen takia.
Ulkomaisen kausityövoiman saatavuus vaivaa laajasti Eurooppaa. Ninios kertoo, että Italiassa sadonkorjuuseen tarvitaan 370 000 ulkomaalaista työntekijää. Heidän osuutensa sadonkorjuuseen käytettävistä henkilötyöpäivistä on normaalisti 27 prosenttia. “Jos tätä työvoimaa ei saada maahan, osa viennistä jää toteutumatta, ja se heijastuu esimerkiksi hedelmien saatavuudessa.” Tällä hetkellä varsinaista ruokapulaa ei eurooppalaisissa kaupoissa ole, Ninios arvioi. Lähinnä hyllyillä on logistiikasta johtuvia aukkoja joidenkin erikoistuotteiden kohdalla.
Lähde: MT