Henkilökohtaiset kriisit, mielenterveysongelmat, rikkonainen kasvutausta, turvattomuus, näköalattomuus ja kuulumattomuuden tunne. Tällainen kirjo löytyy niiden ihmisten taustoista, jotka hakevat tukea ääriajattelusta irtautumiseen erilaisissa deradikalisaatio-ohjelmissa. – Deradikalisaatiossa on kyse siitä, että henkilö, joka on ollut mukana väkivaltaa oikeuttavassa aatteessa, pääsee eroon väkivallasta toimintaratkaisuna. Toiseksi tavoitteena on päästä irti väkivaltaa oikeuttavasta aatteesta itsestään, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo.
Suomessa niin kutsuttua exit-toimintaa harjoittavat Keskusrikospoliisi sekä erilaiset sisäministeriön koordinoimat hankkeet. Esimerkiksi Diakonissalaitos sai kesäkuun lopussa rahoituksen vuoden kestävään exit-hankkeeseen. – Exit-toiminnassa sisäisen turvallisuuden lisäksi tärkeä aspekti on se, onko tuen saaja itse turvassa, KRP:n exit-toimintaa johtava rikoskomisario Antti Hyyryläinen kertoo. Kysyntä exit-toiminnalle on kasvanut selkeästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Meille on tullut väkivaltainen äärioikeisto näkyvämmäksi, meiltä on lähtenyt yli 90 viranomaisten tunnistamaa henkilöä Syyriaan ja Irakiin taistelemaan, meillä on Supon mukaan yli 400 ihmistä kotimaassa joilla on yhteyksiä terroristisiin verkostoihin, Mankkinen sanoo.
Exit-toiminnan asiakkuuksista löytyy niin uskonnollista kuin poliittista ääriajattelua. Mankkisen mukaan Suomessa esimerkkejä radikalisoitumisesta ovat erityisesti väkivaltaiset äärioikeistoryhmittymät sekä uskonnollinen ääriajattelu, josta matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa voi olla esimerkki. – Väkivaltainen äärivasemmisto ei ole vielä Suomessa iso ongelma, Mankkinen sanoo.
KRP:n exit-toiminnassa on kaksi haaraa: järjestäytyneestä rikollisuudesta ja väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumisen tuki. Suurin osa KRP:n exit-asiakkaista tulee rikollisjengeistä.
Radikalisoituneisiin ryhmiin vetää puoleensa lupaus kuulumisesta johonkin itseä suurempaan, ajatus turvasta ja yhteisöllisyydestä ja jännityksen hakeminen. Loput on sattuman kauppaa. Hyyryläisen sanoin on tuurista kiinni, sattuuko ympärillä olemaan ääriuskonnollisia tai uusnatsistisia vaikutteita. Yksi yhdistävä tekijä löytyy. – Olipa kyse rikollisjengistä tai ääri-ideologisesta ryhmästä, toiminta perustuu aina joidenkin alisteiselle asemalle ja hyväksikäytölle, Hyyryläinen sanoo.
Viranomaisten tai hankkeiden tahoilta ei voida kommentoida sitä, osallistuvatko al-Holin leiriltä Suomeen palanneet naiset mahdollisesti exit-ohjelmiin. KRP:n Antti Hyyryläinen kertoo, että valmiudet palveluiden tarjoamiseksi al-Holista saapuville on olemassa. Exit-toimintaan hakeutuminen on vapaaehtoista. Monet päätyvät toimintaan esimerkiksi sosiaalityön ohjaamana. Hyyryläisen mukaan exit-ohjelmiin hakeutumisen taustalla on usein vaikeus yhteensovittaa radikaali elämäntapa muuhun sosiaaliseen elämään, kuten perheeseen. Lisäksi moni kokee lopulta pettymystä radikaaliin toimintaan.
Deradikalisaation kesto riippuu tapauksesta. – Mikäli henkilö kyseenalaistaa ääriajattelun itse ja hakee tukea lähinnä siksi, että pelkää seuraamuksia yhteisöstä irtaantumiseen, kyse on kuukausien prosessista. Jos ääriajattelu on olennainen osa identiteettiä, suunnan muutos voi kestää vuosia, Hyyryläinen sanoo. Avain onnistumiseen löytyy lopulta arkielämän tukemisesta. Deradikalisaatiossa on olennaista viranomaisten yhteistyö, jolla tuetaan positiivisia muutostekijöitä, kuten asumista, koulutusta, työllistymistä, mielenterveyttä ja haitallisista sosiaalisista verkostoista irtaantumista. Kaikki lähtee lopulta omasta motivaatiosta.
Lähde: Lapin Kansa