Esimies on nyt esihenkilö – Helsinki aikoo neutralisoida kaikki mies-päätteiset ammattinimikkeet, joita on 45

Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunta suositteli viime vuoden lopulla, että esimies-termistä luovutaan. Kaupungin työpaikoilla on otettu alkuvuodesta käyttöön esihenkilö-sana esimiehen tilalle. Viralliset työnimikkeet eivät ole vielä muuttuneet, mutta puhutellessa ja kaupungin sisäisessä viestinnässä käytetään esihenkilö-termiä. Myös Helsingin pelastuslaitoksella on otettu käyttöön pelastaja palomiehen sijaan. Järjestelmiin asti termi ei ole vielä yltänyt, mutta puheeseen se on jo vahvasti vakiintunut, kertoo Helsingin henkilöstöjohtaja Nina Gros. Termien muutosten taustalla on tavoite luopua mies-loppuisista ammattinimikkeistä ja näin neutralisoida nimikkeet.

Kaupungilla käytössä erilaisia nimikkeitä 1 274. Listauksesta löytyi 45 ammattinimikettä, joissa on sana “mies”. Yhteensä 948 henkilöllä on käytössään mies-loppuinen ammattinimike. Tällaisia ovat esimerkiksi raidemies, laitosmies, mittakirvesmies, tonttiasiamies, mittausmies ja huoltomies. Alat ovat perinteisesti miesvaltaisia.

Helsingin kaupungilla suhtaudutaan myönteisesti nimikkeiden neutralisointiin. Laajempaa sisäistä keskustelua toimialojen ja liikelaitosten kanssa ei ole kuitenkaan vielä käyty. – Tämä on varmasti juuri sellainen asia, joka tullaan suunnittelemaan hyvin yhdessä toimialojen kanssa ja löytämään kaikkia tyydyttävä ratkaisu, Nina Gros kertoo. Tänä vuonna resurssit eivät kuitenkaan riittäneet ammattinimikkeiden muutosprosessiin, ja sitten iski vielä korona. Tavoitteena on kuitenkin laittaa nimikeasia ensi vuoden toimintasuunnitelmaan. Gros uskoo, että esihenkilö-termin käytön myötä myös muihin sukupuolineutraaleihin termeihin siirtyminen helpottuu. Kaupungin työntekijöiden puheessa myös virkamies on korvattu viranhaltija-termillä.

Vanhoista termeistä ei ole tullut työntekijöiltä sanomista, mutta Gros uskoo, että sanomista saattaa tulla siinä vaiheessa, kun nimikkeistöä lähdetään muuttamaan. Miksi sitten muuttaa jotain, mistä ei tule valituksia? – Nimikkeiden neutralisoinnilla haluamme viestittää, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteneminen on meille tärkeätä ja edistämme sitä systemaattisesti. Neutraalisuuden näkökulmasta se on asia, joka halutaan korjata, Gros sanoo. Hän uskoo, että ajan myötä uudet termit muotoutuvat luontevaksi osaksi viestintää.

Lähde: Helsingin Uutiset

Author: Saara Teirikko