Tällainen on suomalaisen yhteiskunnan luottamusranking 2020
Suomalaiset luottavat edelleen eniten poliisiin ja tasavallan presidenttiin. Suurin muutos kansalaisten luottamuksessa koskee kuitenkin eduskuntaa ja hallitusta, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
EVA selvitti Arvo- ja asennetutkimuksessaan, kuinka koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten luottamukseen 30 erilaista yhteiskunnassa vaikuttavaa tahoa tai toimijaa kohtaan. Luottamusmuutoksia tarkasteltiin suhteessa edelliseen, vuonna 2018 toteutettuun mittaukseen. Tarkastelu kertoo, että edellisessä mittauksessa pohjamutia pitkin kyntäneet parlamentaarisen demokratian instituutiot – eduskunta ja hallitus – ovat ponnahtaneet korkin lailla ylöspäin.
Nyt 60 prosenttia ilmoittaa luottavansa hallitukseen ja enemmistö (52 %) luottaa myös eduskuntaan. Hallituksen osalta lukemissa on kohennusta yli 30 prosenttiyksikköä ja eduskuntakin on kasvattanut luottamustaan lähes 20 prosenttiyksiköllä. Epäluottamus hallitukseen ja eduskuntaan on pienentynyt vieläkin enemmän kuin luottamus on kasvanut. Muutokset ovat poikkeuksellisen suuria suhteutettuna siihen, että yhteiskunnan luottamusrakenne on muutoin hyvin vakaa.
Parlamentaarisen politiikan noste ulottuu koronakriisissä myös puolueisiin, mutta se ilmenee lähinnä syvän epäluottamuksen hellittämisenä, ei niinkään luottamuksen kasvuna. Nyt puolueisiin luottaa noin neljännes (23 %), mutta edelleen selvästi useampi (39 %) ei luota. Koronakriisi ei selitä politiikan luottamuksen nousua kokonaan. Osa ilmiöstä johtunee myös erosta mittausajankohdassa. Edellinen luottamuskysely osui syksyyn 2018, jolloin Juha Sipilän hallituksen kausi veteli viimeisiään. Nykyinen Sanna Marinin hallitus on vielä nuori, ja sen kykyä toteuttaa ohjelmaansa ei ehditty koetella ennen koronakriisin alkua.
Rakettimaisesta nousustaan huolimatta hallitus ja eduskunta eivät mahdu luottamuspuntarin kärkikymmenikköön. Kaikkein terävimmässä kärjessä majailevat viranomaiset, peruspalvelut ja presidentti. Eniten suomalaiset luottavat poliisiin (85 % luottaa), kannoillaan tasavallan presidentti (84 %), terveydenhuoltojärjestelmä (81 %), puolustusvoimat (80 %) sekä koulutusjärjestelmä (79 %). Kymmenen laajimmin luotetun joukkoon mahtuu vain yksi puhtaasti yksityistä sektoria edustava taho – pienyritykset ja yksityisyrittäjät (65 % luottaa). Toki yksityisiä tahoja toimii rinnan julkisten kanssa terveydenhuoltojärjestelmässämme, johon luotetaan koronakriisin oloissa vahvasti.
Kansalaiset siis nojaavat poikkeusoloissa vahvasti valtioon. Tarkkaan ottaen luottamus valtion instituutioihin ei kuitenkaan ole kasvanut. Se oli jo valmiiksi erittäin vahvaa. Liikettä näkyy lähinnä suhtautumisessa valtion virkamiehistöön, jonka varassa koronakriisin hoidon toimeenpano on. Luottamus viranhaltijoihin on vahvistunut selkeästi, ja nyt enemmistö (54 %) luottaa heihin. Erityisen suurta luottamus on kriisin hoidon ytimessä olevaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ään. Siihen luottaa noin kaksi kolmesta (64 %).
Mediaa kohtaan tunnettu luottamus on säilynyt pitkälti ennallaan. Omilla lukemillaan on YLE (72 %), mutta joka toinen luottaa myös Helsingin Sanomiin (50 %) ja maakuntalehtiin (49 %). MTV3 laahaa näistä hieman perässä (40 %), mutta on vähän petrannut asemiaan. Eniten on laskenut luottamus ympäristöjärjestöihin.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on laatinut myös tulosgrafiikan. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
Lähde: EVA