MT:n kyselyn mukaan suomalaisten halukkuus muuttaa maaseudulle on laskenut viimeisen puolen vuoden aikana. Kun vielä joulukuussa rapiat 15 prosenttia vastaajista kertoi suunnittelevansa vakavasti muuttoa maaseudulle, näin vastasi kesäkuun lopulla vain aavistuksen yli 10 prosenttia. Myös niiden vastaajien, jotka tahtoisivat muuttaa maalle, mutta joiden elämäntilanne ei sitä mahdollista osuus pieneni liki 26 prosentista reiluun 16 prosenttiin. Halukkuus maallemuuttoon väheni kaikissa alaryhmissä. Erityisesti yli 64-vuotiaiden ja maaseutumaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuvien into muuttaa maalle on laskenut. Alle 30-vuotiaista maallemuuttoa vakavasti harkitsevien määrä oli aavistuksen joulukuuta korkeampi. Tässäkin ryhmässä maaseudulle muutosta haaveilevien kokonaismäärä kuitenkin väheni.
Miehet haaveilivat maalle muutosta jonkin verran naisia useammin. Vajaa kolmannes miehistä vastasi joko suunnittelevansa muuttoa vakavasti, tai haaveilevansa siitä, mutta se ei ole vallitsevassa elämäntilanteessa realistinen vaihtoehto. Naisista näin vastasi noin 24 prosenttia. Naisten halukkuus muuttaa maalle myös väheni miehiä enemmän puolen vuoden takaisesta tutkimuksesta. Kaikista vähiten maallemuutosta haaveilivat yli 65-vuotiaat naiset. Heistä vain reilu kymmenen prosenttia haaveili maallemuutosta ollenkaan, ja noin puolitoista prosenttia suunnitteli sitä vakavasti.
Eniten muutosta maaseudulle puolestaan haaveilivat 18–30-vuotiaat miehet. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen haastateltiin 1 029 henkilöä 12.–17.6. Virhemarginaali koko otannan osalta on noin kolme prosenttia. Alaluokkien osalta tulokset ovat suuntaa antavia.
Muuttohalukkuuden väheneminen kaikissa ryhmissä on yllättävää. Maallemuuton suosion kasvua on povattu jo pidempään etätyötrendin myötä, eikä kevään tapahtumien uskoisi ainakaan vähentävän sitä. Myös aluesuunnittelun ja -politiikan professorin Sami Moision mielestä kyselyn tulos kuulostaa hassulta. Hän muistuttaa, että muuttamiseen vaikuttaa aina yhdessä useampi tekijä, eikä hän yhdistäisi muutosta vastauksissa koronaan. Ylipäätään keskustelu koronan vaikutuksesta esimerkiksi etätyöhön tai kaksipaikkaisuuteen on hänen mukaansa vielä ennenaikaista. Aikaa kriisin alusta maaliskuusta on niin vähän, ettei tuloksia voi vielä tulkita. Myöskään tilanteen lopullisesta päättymisestä ei ole vielä tietoa.
Moisio muistuttaa, että kaupunkilaistenkin näkemykset maaseudusta ovat olleet myönteisiä jo pidempään. Tämä on käynyt ilmi myös erilaisissa selvityksissä. Tämän vuoden maaseutubarometrissa 61 prosenttia kaikista ja yli 53 prosenttia kaupunkilaisvastaajista piti maaseutua hyvän asumisen paikkana. Positiiviset mielikuvat eivät kuitenkaan ole ainakaan vielä realisoituneet maallemuuttoaalloksi.
Yksi mahdollinen selitys maallemuuttohalukkuuden laskemiseen on taloustilanteen epävarmuus. Koronaviruksen pidempiaikaiset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat vielä hämärän peitossa, mikä voi hillitä muuttohaaveita ylipäätään. Asuntokauppa on kuitenkin yleisesti osoittanut jo vilkastumisen merkkejä.
Kyselytutkimukset eivät välttämättä myöskään ennusta toteutuvia ilmiöitä kovinkaan hyvin. Esimerkiksi MT:n huhtikuussa toteutetussa mökkigallupissa vastaajat kertoivat koronaviruksen lisänneen kiinnostusta mökinostoon vain hieman. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan mökkejä myytiin tammi-kesäkuussa kuitenkin jopa lähes 40 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Lähde: MT
Global site 
Finnish site