Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän karttuneet eläkevastuut olivat vuoden 2017 lopussa reaalisella kolmen prosentin diskonttokorko-oletuksella 660,3 miljardia euroa eli 292 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Työeläkejärjestelmän yksityisten alojen eläkevastuut olivat 443,3 miljardia euroa ja julkisten alojen 217,0 miljardia euroa. Vuodesta 2016 eläkevastuut kasvoivat 16,1 miljardia euroa. Kasvusta 12,1 miljardia euroa tuli yksityisiltä ja 4,0 miljardia euroa julkisilta aloilta. Eläkevastuut tarkoittavat rahamäärää, joka riittäisi kyseiseen hetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen diskontattuna nykyarvoon.
Työeläkejärjestelmän eläkevastuiden määrä riippuu ratkaisevasti laskelmissa käytetystä diskonttokorosta: reaalisella kahden prosentin diskonttokorolla eläkevastuut olivat 780,6 miljardia euroa eli 346 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja reaalisella neljän prosentin diskonttokorolla 567,9 miljardia euroa eli 251 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Työeläkevarojen määrä oli rahoitustilinpidon mukaan 206,7 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa. Rahastointiaste eli eläkevarojen ja eläkevastuun suhde oli 31 %.
Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistuksessa (EKT 2010) eläkevastuiden tilastointia laajennettiin ”ydintilinpidon” ulkopuolisella eläkelisätaululla, joka sisältää tiedot kaikista sosiaalivakuutukseen kuuluvista eläkevastuista. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän lisäksi eläketaulu sisältää tiedot vapaaehtoisten työntekoon perustuvien lisäeläkejärjestelmien eläkevastuista, jotka sisältyvät jo nyt rahoitustilinpidossa vakuutuslaitosten ja vapaaehtoisten eläkerahastojen eläkevastuuseen. Vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelmien eläkevastuiden määrä kuvaa vakuutusteknistä vastuuvelkaa. Se oli vuoden 2017 lopussa 9,3 miljardia euroa eli neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Eläkevastuita laskettaessa huomioidaan kaikki tarkasteluhetkeen mennessä karttuneet eläkeoikeudet ja maksussa olevat eläkkeet. Myös tulevat indeksikorotukset ja elinaikakertoimen vaikutus on huomioitu eläkevastuiden määrässä. Karttuneeksi eläkeoikeudeksi ei lueta vastaisuudessa tehtävästä työstä tai tulevista sosiaalietuusjaksoista karttuvia eläkkeen osia. Myöskään vastaisuudessa alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvää tulevan ajan osaa ei lueta karttuneeksi eläkkeeksi.
Global site 
Finnish site