Aalto-yliopiston tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset järjestivät keväällä kaikille avoimen Facilitating Change -verkkokurssin, josta tuli valtava menestys. Muutosjohtamisesta, organisaatioiden uudelleenjärjestäytymisestä ja organisaatiosuunnittelusta kiinnostuneille ihmisille suunnatulle ilmaiskurssille mahtui 500 opiskelijaa. Enimmäisosallistujamäärä täyttyi nopeasti ja lopulta 150–200 ilmoittautujaa osallistui luennoille säännöllisesti.
Peräti kolme neljäsosaa osallistujista ilmoittautui mukaan yliopiston ulkopuolelta, työelämästä. Kurssin toisen vetäjän, työelämäprofessori Risto Sarvaksen mielestä tämä osoitti sen, että fasilitoivaa johtamista arvostetaan ja siitä ollaan kiinnostuneita. Kurssilla oli mukana paljon kokeneitakin ”muutosagentteja”, jotka pääsivät nyt tutustumaan toisiinsa. ”Muutosagentit ovat usein omassa organisaatiossaan aika yksin, mutta kurssilla he saivat kokea, etteivät olekaan yksin ja että tämä on ihan oikea työnkuva, jossa tarvitaan konkreettisia taitoja ja työkaluja”, Sarvas sanoo.
Koronaviruspandemia teki kurssista sattumalta erityisen ajankohtaisen: kantavana teemana oli uudenlainen johtaminen epävarmuuden keskellä. Pandemia vei niin pienet kuin suuret yritykset muutoksen, jopa kriisin äärelle, ja pakotti kaikenlaiset organisaatiot järjestelemään toimintaansa uusiksi.
Koronatilanteen vuoksi kurssi siirtyi kokonaan verkkoon. Osa opiskelijoista suoritti kurssin ja sai siitä opintopisteet, mutta halutessaan sille pystyi osallistumaan myös ”turistina”: luentoja sai seurata vapaasti, mutta painetta tehdä kurssitehtäviä ei ollut. Verkkototeutus oli onni muun muassa Berliinissä asuvalle Fransje Schoenmakerille, joka kehittää ohjelmistoyhtiö Futuricessa muun muassa datatietoista kulttuuria ja työntekemisen keinoja. Schoenmaker tunsi Sarvaksen entuudestaan töiden kautta. Se oli yksi syy kurssille osallistumiseen, mutta ennen kaikkea häntä puhutteli muutoksen tekemisen teema. ”Kaikki työtehtäväni liittyvät muutokseen, joten sen kaikkien puolien ymmärtäminen ja niiden tuominen yhteen yhdellä ja samalla kurssilla on itsessään hyvin inspiroivaa”, Schoenmaker sanoo. Hänen mielestään monimutkaisten järjestelmien muuttaminen tuntuu usein niin hankalalta, ettei edes tiedä mistä aloittaa. Kurssi opetti uusia työkaluja, joiden avulla lähtöpisteen löytää ja jotka auttavat ymmärtämään asiayhteyttä sekä määrittämään tavoitteita.
Schoenmaker ei ole ainoa osallistuja, joka uskoo kurssin oppien olevan hänelle hyödyksi tulevaisuudessa: kurssipalautteessa yhdeksän kymmenestä osallistujasta kertoi samaa. Moni osallistuja sanoi saaneensa runsaasti vinkkejä ja ideoita työpaikan muutosagenttina toimimiseen sekä käytännön työkaluja, joita voi soveltaa työelämässä.
Sarvas veti kurssia yhdessä yliopistonlehtori Jari Ylitalon kanssa. Molemmat ovat kokeneita opettajia ja kouluttajia. Kurssin aikana vahvistui epäilys siitä, että työelämässä on paljon fasilitoinnin ja organisaatiomuutoksen osaamista, mutta osaajat istuvat harvoin alas miettimään, mistä teorioista ja periaatteista se kumpuaa. Sarvas sanoo ymmärtäneensä kurssin myötä, että yliopistolla on tärkeä rooli myös ajatusten ja ihmisten kokoonkutsujana: yliopistossa on teoreettista ja kokonaisvaltaista osaamista, joka täydentää työelämän käytännön tekemistä.
Sarvaksen mielestä koronakriisi on puhaltanut organisaatioissa jo pitkään kyteneisiin muutoksen ajatuksiin valtavasti happea. ”Pakon edessä niin yritysten kuin muidenkin toimijoiden on todella tehtävä muutoksia ja pohdittava, miten muutos viedään perille. Muutos voi tarkoittaa liiketoiminnan siirtämistä verkkoon tai vaikka koko liiketoiminnan pysähtymistä rajoitteiden seurauksena.” Muutosjohtamisen kurssi muistuttaa, miten muutoksen voi ja miten se kannattaa toteuttaa. ”Varsinkin, jos tulevaisuus on vielä epävarmaa – kuten se lähes kaikkialla on.”
Kurssin luennot voi edelleen katsoa vapaasti netistä: https://medium.com/facilitating-change
Lähde: Aalto-yliopisto
Global site 
Finnish site