THL toivoo selvittävänsä, kuinka moni puhdistamoiden alueilla on sairastunut koronavirukseen.
Ihmisten elintavat ja tautiepidemiat näkyvät Lahti Aquan puhdistamolla. Tämä on yksi 28:sta puhdistamosta, josta on nyt ryhdytty tutkimaan koronaviruksen jäämiä. Näytteitä on ryhdytty ottamaan toukokuun alussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiveena on saada kehitettyä menetelmä, joka antaa kokonaiskuvaa siitä, kuinka paljon alueella on koronavirustartuntoja. Jätevedestä otetun näytteen perusteella voidaan siis mahdollisesti tutkia koronaviruksen yleisyyttä väestössä.
On arvioitu, että koronavirustartuntoja on moninkertainen määrä varmistettuihin tartuntoihin nähden. Jätevesistä otettujen näytteiden avulla THL toivoo saavansa lisätietoa tartuntojen määrästä. – Koronaviruksen jätevesiseurannasta toivotaan työkalua, joka voi täydentää henkilöistä otettavien testien antamaa tietoa. Testejä ei tehdä ihmisistä, joilla ei ole oireita, emmekä tiedä, kuinka paljon on oireettomia kantajia, sanoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.
Menetelmän avulla voitaisiin myös ennustaa, onko epidemia laantumassa vai onko taudista tulossa toinen aalto. Puhdistamolla otetaan näytteitä joka päivä esimerkiksi typen, fosforin ja suolistoperäisten bakteerien löytämiseksi. Osa näytteistä analysoidaan Lahti Aquan omassa laboratoriossa. Jätevedestä on aiemmin tutkittu esimerkiksi huumejäämien määriä. Näytteenottomenetelmät ovat samanlaiset, mutta analysointi vaatii erityistä tarkkuutta. – Nämä määrät voivat olla erittäin pieniä. Vaaditaan erityistekniikkaa, että koronaviruksen RNA eli geeniperimän jäämiä voidaan löytää, Kilponen sanoo.
Jätevesitutkimusta on ryhdytty tekemään myös muissa maissa, esimerkiksi Hollannissa, Australiassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Näissä maissa on jo löytynyt näytteitä siitä, että koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää todella löytyy puhdistamoille tulevasta jätevedestä, sanoo THL:n Pitkänen.
Mutta mikä on RNA ja mitä tällä tiedolla voidaan tehdä? – RNA-kopiolukumäärä kertoo siitä, kuinka paljon sen alueen väestön keskuudessa on koronavirusta. Se on kuitenkin eri asia kuin viruksen elinkyvyn tai tartuttavuuden mittaaminen. Riskiarviointia ei tehdä, vaan tavoitteena on väestötason tarkastelu, Pitkänen sanoo.
THL:n tavoitteena on, että kesällä selviää, toimiiko menetelmä toivotulla tavalla ja saadaanko siitä hyödyllistä tietoa irti. Erikoistutkija Pitkänen kertoo, että THL seuraa, millaisia tuloksia ulkomailla saadaan vastaavista tutkimuksista. – Muutamista maista on esimerkkejä. He ovat kehittämässä mallinnusta, mutta vielä on liian varhaista sanoa sitä, kuinka hyödyllinen työkalu tässä saadaan aikaiseksi.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site