Maatiloilta päätyy muovia luontoon, mutta määriä ja haittoja ei tiedetä – nykyisellään kierrätys on viljelijöille työlästä ja osin maksullista

Näinä päivinä puhutaan paljon mikromuovien aiheuttamista haitoista, joten muovivirrat luontoon olisi syytä tukkia. Ympäristön ja maankäytön asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta harmittelee, että muovia päätyy maatiloilta ympäristöön. “Tuuli riepottelee muoviin käärittyjä paaleja ja helposti niistä sitten irtaantuu palasia, jotka kulkevat tuulen mukana eteenpäin.” Lisäksi pelloilla käytetään erilaisia katemuoveja, kasvuharsoja ja katekankaita. Osa katteista on biohajoavia. Muovia voi kulkeutua myös kastelujärjestelmistä, koneista, torjunta-aineista sekä veden ja ilman kautta. Muun muassa tulvat voivat kuljettaa pelloille roskaa. Jätepohjaisten lannoitevalmisteiden seassa voi olla niin muovia, metallia kuin lasiakin. Lannoitevalmistelain mukaan kompostilannoitteissa saa olla roskia 0,5 prosenttia tuorepainosta.

Mikromuovien haitallisuudesta ja määristä pelloilla tiedetään hyvin vähän. Aiheesta on alkanut Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkimushanke MicrAgri. Tavoitteena on selvittää mikromuovien päästölähteet ja riskit sekä laatia keinoja muovipäästöjen hillitsemiseksi. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Parhaillaan hankkeessa kerätään maanäytteitä viljelyksiltä. Lakimies Minna Ojanperä MTK:sta kertoo, että hanke maataloustuotannon muovijalanjäljen pienentämiseksi on käynnistynyt myös EU:ssa.

Suomessa maatilat käyttävät vuosittain noin 12 000 tonnia muovia. Määrästä kierrätetään materiaalina noin viidennes ja valtaosa poltetaan energialaitoksilla tai hävitetään muilla keinoilla. Asiaa on tutkittu Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeessa.

Maatilojen muoveista pakkausmuovit, kuten kanisterit ja valtaosa säkeistä, ovat tuottajavastuun piirissä. Tuotteiden valmistajien pitää lain mukaan tarjota ostajalle reitti palauttaa pakkaukset kiertoon. Asiaa junailee tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy, jonka jäsenyritysten keräyspisteisiin voi viedä maatalouden muovipakkauksia. Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, ettei ole tiedossa, kuinka suuri osa maatalouden muovipakkauksista päätyy keräykseen. Hän myöntää, että haja-asutusalueella muovinkeräyspisteitä on toistaiseksi liian vähän. Esimerkiksi huuhdelluista kanistereista kertyisi erinomaista kierrätysmuovia, mutta nyt niistä taitaa valtaosa päätyä sekajätteen mukana polttoon. Tuottajavastuu ei koske paalimuoveja, joiden osuus maatalouden muovijätteestä on runsas puolet. MTK tarjoaa paali- ja aumamuovien noutopalvelun maatiloille jäsenetuhintaan. Keräyksen järjestää Itä-Suomen Murskauskeskus kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja saaristoa. Itä-Suomen Murskauskeskuksen toimitusjohtajan Jukka Karttusen mukaan tänä vuonna tavoitteena on kerätä tiloilta 2 000–4 000 tonnia muovia.

Nuorten 4H-yhdistyksen ja Yaran yhteiset keräyspisteet ottavat vastaan lannoitesäkkejä. Viime vuonna viljelijät veivät pisteisiin 673 tonnia säkkimuovia. Talteen saatiin noin 70 prosenttia maa- ja metsätiloille toimitetuista säkeistä. Säkit päätyvät likaisen muovin käsittelylaitoksen kautta muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Lannoitesäkkejä ottavat vastaan myös muut lannoitevalmistajat. Lisäksi erilaisia muovikeräyksiä järjestetään alueellisesti. Ojanperän mukaan esimerkiksi Pohjanmaan alueella on isoja jätetoimijoita, jotka hakevat muovijätettä maatiloilta energiantuotantoon.

Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo, että tutkijat eivät tiedä, päätyykö muovia pelloilta ruokaan. Merten muoviroskan tiedetään kulkeutuvan kaloihin. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, ettei mikromuovi välttämättä vaaranna ihmisten terveyttä, vaan voi kulkeutua ihmisen läpi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu tarpeeksi.

Lähde: MT