Kun poliisi joutuu turvautumaan voimakeinoihin, nousee asiasta usein julkinen keskustelu. Mielenhallintaan erikoistunut tutkija ja entinen poliisi Harri Gustafsberg pitää mahdollisena, että poliisin kasvanut työkuorma voi lisätä riskiä siihen, että stressaantuneet poliisit sortuvat virheisiin voimankäyttötilanteissa.
Poliisin voimankäyttöä säädellään tiukasti poliisilaissa. Laki määrittelee, milloin, millä välineillä ja kuinka runsaasti poliisi saa voimaa käyttää. Voimankäytön katsotaan olevan lievimmillään sitä, kun poliisi taluttaa kädestä pitäen ihmisen pois esimerkiksi tappelusta. Äärimmillään voimankäytössä laukaistaan ase. Lain mukaan voimankäytön on oltava tarpeellista ja puolustettavaa. Yhdistelmää kutsutaan vähimmän haitan periaatteeksi. Voimankäytön pitää olla kaikissa tilanteissa lievintä, tehokkainta ja toimivinta. Poliisin pitää aina pystyä perustelemaan voimankäyttönsä.
Voimankäyttö on oma oppiaineensa Poliisiammattikorkeakoulussa. Sen pääpaino käytännön harjoittelussa. Ylikomisario Salomaa muistuttaa, että kyse on kuitenkin käytännön osaamisesta. Voimankäyttötilanteissa on kyse myös poliisin omasta työturvallisuudesta. Poliiseilla, kuten muillakin kansalaisilla, on hätävarjelun nimissä oikeus puolustaa itseään. Poliisin kohdalla se tosin tapahtuu virkavastuun alla. Jatkuva harjoittelu on edellytys sille, että kaikissa tilanteissa vaadittava voimankäyttö tulee niin sanotusti selkärangasta. Sen on oltava osa ammattitaitoa. Käytännön harjoittelun rinnalle on kuitenkin tullut myös muuta. Jo 2000-luvun alkupuolella Suomessa itsepuolustus- ja kamppailutekniikoiden yhteyteen tuotiin stressinhallintaa.
Harri Gustafsberg on väitellyt tohtoriksi siitä, miten stressi vaikuttaa poliisin työsuorituksiin, ja miten stressinhallinnan taitoja voidaan soveltaa vaativiin tilanteisiin. Hän työskenteli urallaan muun muassa poliisin valmiusryhmässä, eli niin kutsutussa Karhu-ryhmässä. Siellä työskennellessään hän alkoi tuoda työhön mukaan ajatuksia stressinhallinnasta. – Aloimme Poliisiammattikorkeakoulussa tehdä tutkimushankkeita kanadalaisen tutkijaryhmän kanssa stressinhallinnasta ja löysimme menetelmän, jolla paineensietokykyä voi parantaa, etenkin tilannetajua vaikeissa tilanteissa. Suomi on ensimmäisenä maailmassa tuonut tieteelliseen näyttöön perustuvaa stressinhallintaa poliisikoulutukseen, Gustafsberg kertoo.
Toisessa vaakakupissa on poliisin voimankäytön kohteeksi joutuvan henkilön oikeusturva ja terveys. Poliisi ei saisi provosoitua, jos vaikkapa kiinniotettava henkilö tekee vastarintaa. Myös näissä tilanteissa stressinhallinnalla on iso merkitys. Gustafsberg kertoo, että tutkimusten mukaan stressaantunut ja henkisesti kuormittunut ihminen voi muuttua helpommin aggressiiviseksi provosoituna.
Poliisin resurssit ovat olleet vuosia tiukoilla. Mutta voiko kasvanut työkuorma ja stressi jopa lisätä poliisin väärinkäytöksiä voimankäyttötilanteissa? Voi, sanoo stressiasiantuntija. – Sama pätee kaikkiin töihin, ei vain poliisiin. Jos ihminen kuormittuu päivittäisessä arjessa liikaa, eikä palaudu siitä riittävästi, stressi kumuloituu. Tällöin ihminen voi kokea uhkatilanteen vieläkin herkemmin. Silloin ihminen saattaa provosoitua helpommin ja muuttua agressiivisemmaksi. Jossain meillä kaikilla menee suorituskyvyn rajat, hän painottaa.
Poliisin voimankäytön perustana on siis laki ja sen soveltamiseen annetut periaatteet. Voimankäyttöä harjoitellaan jatkuvasti. Jokainen poliisin käytössä oleva voimankäyttöväline vaatii koulutuksen, ennen kuin poliisi saa sellaisen käyttöönsä. Harjoittelun on oltava jatkuvaa. Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytöstä vastaava opettaja Jukka Salomaa muistuttaa, että voimankäyttö on paljon muutakin. Poliisia sitovat muun muassa kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Euroopan unionin sopimukset eettisiä periaatteita unohtamatta. Ne kaikki käydään läpi poliisin koulutuksessa. Koulutuksessa käydään läpi myös mahdolliset jälkiseuraukset, joita poliisilla voi olla edessään, jos voimankäyttötilanne ei sujukaan lain mukaan. Poliisin voimankäyttökoulutusta kehitetään myös jatkuvasti. Esimerkiksi tuomioistuinten antamat ratkaisut huomioidaan koulutuksessa.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site