Suomalaisen sisäilman laatu on eurooppalaisittain hyvä, ja suurin osa väestöstä on siihen tyytyväisiä. Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ja sisäilmaan liitetty oireilu ovat kuitenkin Suomessa yleisiä, etenkin työpaikoilla.
Koska ongelma on moninainen, pelkkä rakennusten sisäilman parantaminen ei riitä, selviää Lääkärilehdessä julkaistusta Suomen sisäilmatilannetta koskevasta katsauksesta. Suomessa on pitkät perinteet sisäilmaan liittyvässä tutkimuksessa, ongelmien ehkäisyssä ja ohjeistuksissa. Pääperiaate on ehkäistä ja vähentää sisäympäristöjen epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä tiukoilla säädöksillä sekä edistää hyvää rakentamista. Silti sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa, terveydellisen merkityksen arvioinnissa, oireilevien huomioimisessa ja viestinnässä on yhä kehitettävää.
Koska sisäilman terveysvaikutuksista on puhuttu Suomessa paljon, ihmisillä on aiheesta runsaasti ennakkokäsityksiä. Vuonna 2019 julkaistun Kansallinen sisäilmakartoitus -väestökyselyn perusteella ihmiset arvioivat sisäilmaan liittyvät terveyshaitat vaikeammiksi kuin mitä tutkimustulokset kertovat. Vahvat ennakkokäsitykset voivat osaltaan lisätä oireilua sekä vaikeuttaa sisäilmaongelmien käsittelyä ja potilaiden hoitoa Suomessa.
’’Tietopuutteet sisäilman terveysvaikutuksista saattavat johtaa ristiriitoihin muun muassa asiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja rakennuksen käyttäjien välillä. Tämä vaikeuttaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisua, voi lisätä oireilua ja myös vaikeuttaa potilaiden kohtaamista ja hoitoa’’, toteaa professori Juha Pekkanen.
Global site 
Finnish site