Heikkoina kohtina ympäristö- ja ilmastoasiat, tasa-arvo ja muiden auttaminen.
Suomi on yksi maailman parhaiten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita toteuttaneista maista, mutta silläkin on vielä paljon parantamisen varaa, käy ilmi Suomen Agenda2030 -maaraportista. Viime vuonna julkistetussa vertailussa Suomi oli kolmanneksi paras kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaja Tanskan ja Ruotsin jälkeen.
Maaraportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa monia kestävän kehityksen tavoitteista, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen ja oikeusvaltioon. Parannettavaa riittää sen sijaan ympäristö- ja ilmastoasioiden saralla. – Meidän tuotanto- ja kulutustapamme eivät ole kestäviä eikä meidän ilmastonmuutoksen vastainen työmme ole riittävää. Me emme ole myöskään pystyneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemista, kertoo johtava asiantuntija Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta.
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 on ohjannut YK:n jäsenmaita kestävän kehityksen polulle vuodesta 2016 lähtien. Toimintaohjelmassa on 17 ylätavoitetta ja yhteensä 169 alatavoitetta, joiden toteutumista nyt julkistetussa Suomen maaraportissa tarkastellaan.
Ympäristöasioiden ohella Suomella riittää parannettavaa myös esimerkiksi tasa-arvoasioiden saralla. – Suomi ei ole mikään tasa-arvon mallimaa, vaikka se sellaisena joskus esitetäänkin. Meillä on esimerkiksi valtavan korkeat luvut naisiin kohdistuvassa perheväkivallassa. Naisten palkkatasa-arvo ei myöskään toteudu Suomessa, sanoo johtaja Rilli Lappalainen Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta.
Suomen kolmas heikko kohta on globaalissa vastuunkannossa eli käytännössä kehitysyhteistyömäärärahoissa. – Me olemme jatkuvasti kaukana YK:n tavoitteesta eli 0,7 prosentista bruttokansantulosta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on tässä suhteessa peräkammarin poika, Lappalainen muotoilee.
Innasta ja Lappalaista huolestuttaa koronapandemian vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ennen koronaa edettiin hyvin muun muassa globaalissa köyhyyden vastaisessa kamppailussa.
Lappalainen viittaa Oxfam-kansalaisjärjestön OxfamiInnasen mukaan kestävän kehityksen tavoitteita parhaiten toteuttaneiden maiäskettäin julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan koronavirus uhkaa suistaa puoli mn mukaan köyhyyden vähentämisessä voidaan koronapandemian myötä mennä jopa 30 viljardia ihmistä köyhyyteen, jos kehitysmaita ei auteta selviämään pandemiasta.
n häntäpäähän ja siellä olevien maiden auttamiseen.
– Kehittyneiden länsimaiden pitää nyt tuntea globaali vastuuden vertailun sijasta huomion pitäisi kiinnittyä listauotta taaksepäin.. Ketään ei saa jättää kehityksestä jälkeen, Innanen sanoo.
Lähde: STT
Global site 
Finnish site