Viime keväänä syyrialainen Raghad Mshaweh istui yöllä tietokoneella ja luki Vauva.fi-keskustelupalstaa: Millainen on medianomin pääsykoe? Mikä on ryhmähaastattelu? Edessä olisi pääsykoe suomalaiseen korkeakouluun, eikä Mshawehilla ollut aavistustakaan, mitä se tarkoittaa. Hän oli kertaalleen aiemmin hakenut medianomiopintoihin, mutta tuolloin häntä ei ollut kutsuttu pääsykokeeseen. Nyt kutsun lähettivät sekä helsinkiläinen Haaga-Helia että Joensuussa sijaitseva Karelia-ammattikorkeakoulu.
Jo kutsu pääsykokeeseen on uskomaton saavutus. Sen ymmärtämiseksi on palattava vuoteen 2014, jolloin Raghad Mshaweh oli 14-vuotias ja eli sodan keskellä Syyriassa. – Ei ollut kavereita, ei koulua, ei kirjoja. Pelkäsin, että minusta tulee lukutaidoton, Mshaweh muistelee. Samalla hän kuitenkin kertoo uskoneensa koko ajan, että hän opiskelee pitkälle. Syyriasta Mshawehin perhe pakeni Turkkiin. Suomeen he tulivat vuonna 2017 kiintiöpakolaisina.
Maahanmuuttajien ei ole helppo päästä Suomessa korkeakouluun. Tämä käy ilmi muun muassa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin raportista (pdf). Arvioinnin mukaan maahanmuuttajien määrä korkeakouluissa ei ole juuri kasvanut, vaikka heidän määränsä Suomessa on lisääntynyt. Kaikista opiskelijoista maahanmuuttajia on alle 5 prosenttia. Vuonna 2017 korkeakouluissa oli noin 13 900 opinto-oikeuden saanutta maahanmuuttajaa, mikä on vain muutama sata enemmän kuin vuonna 2012. Kynnys korkeakouluun on korkea myös maahanmuuttajien lapsille. Karvin arvioinnin mukaan maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset hakevat korkeakouluun selvästi kantasuomalaisia harvemmin. Arvioinnin ulkopuolelle on jätetty vaihto-opiskelijat sekä ulkomaalaiset opiskelijat, jotka ovat muuttaneet Suomeen varta vasten opiskelun takia.
Heikko kielitaito on yksi suurimmista syistä siihen, ettei ovi korkeakouluun avaudu. Etenkin yliopistossa kielitaitovaatimukset ovat kovat. Puutteita voi olla paitsi suomen kielen myös englannin kielen taidoissa. Kareliassa maahanmuuttajille on tarjolla henkilökohtaista ohjausta ja valmennusta: mitä heidän kannattaa opiskella, missä korkeakoulussa se onnistuu ja mitä on osattava, ennen kuin opinnot voi aloittaa. Karelia on yksi maamme kuudesta maahanmuuttajatyön vastuukorkeakoulusta. Ensimmäiset vastuukorkeakoulut nimettiin neljä vuotta sitten. Nyt toiminnan rahoitus on päättymässä, mutta työtä on tarkoitus jatkaa.
Korkeakouluun pyrkivät maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko. Osa on tullut maahan pakolaisena tai turvapaikanhakijana, osa puolison perässä. Jo ikähaitari on iso, parikymppisistä keski-ikäisiin. Karvin arvioinnin mukaan lähes neljäsosalla korkeakouluun pyrkineistä maahanmuuttajista oli entuudestaan korkea-asteen tutkinto. Maahanmuuttajia opintoihin ohjaava Hannele Niskanen kertoo, että lähes jokaisen opiskelijan kohdalla käydään ensin läpi, mitä he ovat opiskelleet ja mitä heidän pitäisi vielä opiskella päästäkseen töihin. Joskus aiemmat opinnot voivat jopa vaikeuttaa opintoihin pääsyä Suomessa. Näin on silloin, jos opitut opiskelumenetelmät poikkeavat siitä, mitä Suomessa vaaditaan. Kaikkia syitä maahanmuuttajien heikompaan koulutustasoon ei vielä tiedetä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuka kouluttautuu pitkälle ja keneltä opinnot jäävät kesken.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site