Väestöliiton tuore Kestävän väestönkehityksen Suomi -raportti (pdf) esittelee ja ratkoo Suomen väestöpolitiikan ajankohtaisia teemoja. Luvuissa tarkastellaan syntyvyyttä, maahanmuuttoa, maan sisäistä muuttoliikettä ja väestöryhmien terveyseroja. Siinä myös pohditaan, miten väestönkehitys vaikuttaa eläkejärjestelmään ja muuhun julkiseen talouteen, ihmisten hyvinvointiin ja ekologiseen kestävyyteen. Kirjoittajat ovat väestöpolitiikan asiantuntijoita keskeisistä suomalaisista asiantuntijaorganisaatioista. Asiantuntijalukujen lisäksi raportissa kuullaan Väestöliiton näkemyksiä siitä, millaista väestöpolitiikkaa Suomen pitäisi nyt harjoittaa.
Raportti listaa kymmenen tavoitetta ja suositusta Suomen väestöpolitiikalle:
1. Sopivan kokoinen Suomi ei kutistu vielä. Maltillinen, noin 0,3 prosentin vuotuinen väestönkasvu, on perusteltua seuraavien vuosikymmenten aikana hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi.
2. Tasapainoinen väestönkehitys on ekologisesti kestävää. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat lähtökohta kaikelle väestöpolitiikalle. Suomi edistää kestävää taloutta ja väestönkasvua kansallisesti ja kansainvälisesti.
3. Syntyvyyden nousu Suomessa on tavoiteltava asia. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta olisi suotavaa, että vuosittainen kokonaishedelmällisyys nousisi 1,9 lapseen. Tämä taso saavutettaisiin, jos ihmiset saisivat toivomansa määrän lapsia.
4. Ihmisiä on tuettava saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat. Perhesuunnittelun palveluiden, hedelmällisyysneuvonnan ja hedelmöityshoitojen on oltava kaikkien saatavilla. Lisäksi lapsiperheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin on varattava riittävät resurssit, jotta ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä pienenee.
5. Hyvät ihmissuhteet ovat kansanterveyden ytimessä. Väestöryhmien hyvinvointierojen tasaamisenkin kannalta olisi tärkeää, että jokaisella suomalaisella olisi ainakin yksi läheinen ihmissuhde.
6. Perheystävällisyys koskee kaikkia. Ajallinen joustavuus ja etätyöt on otettava osaksi uutta normaalia työtehtävien sen mahdollistaessa. Raskaussyrjintää kohtaan tulee olla nollatoleranssi.
7. Maahanmuutto lisääntyy huomattavasti. Suomen nykyisen muuttovoiton tulisi kaksinkertaistua. Tarvitsemme sen tueksi kansainvälistä rekrytointia, kevennettyä maahanmuuttoprosessia työn perässä muuttaville ja toimivia kotouttamispalveluita.
8. Suomi on houkutteleva ja inhimillinen uusi kotimaa. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa, koska maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat olennainen osa maahan integroitumista.
9. Monipaikkaisuus uudistaa alueiden kehityksen. Aluepolitiikan on edistettävä työn ja asumisen monipaikkaisuutta, sillä se voi kääntää muuttovirtojen haitallisia vaikutuksia.
10. Kannustimia maastamuuton vähentämiseksi. Ulkomailla kerääntynyt kokemus ja koulutus tulisi helposti voida soveltaa suomalaisiin kriteereihin ja palkkajärjestelmään.
Väestöliiton edellinen väestöpoliittinen raportti on vuodelta 2004. Sen jälkeen Suomen väestörakenne on mullistunut monella tavalla: nettomaahanmuutto on kolminkertaistunut ja syntyvyys on laskenut historiallisen matalalle tasolle. Väestö ikääntyy odotettua nopeammin, eli lapsia ja nuoria on yhä vähemmän suhteessa keski-ikäisiin ja ikääntyneisiin.
Väestörakenne asettaa raamit monille yhteiskuntapoliittisille päätöksille. Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta huomauttaa, että jos emme voi ennakoida, millainen väestömme on tulevaisuudessa, teemme vääriä päätöksiä muilla politiikan osa-alueilla. Väestönkehitys vaikuttaa väistämättä esimerkiksi eläkejärjestelmän ja vanhusten hoivan tulevaisuudennäkymiin.
Lähde: Väestöliitto
Global site 
Finnish site