Luke selvitti elintarvikejätteen määrää kotitalouksissa lajittelututkimuksella osana Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hanketta. Tutkimuksessa mukana oli sekajätteen lisäksi kotitalouksissa erikseen kerätty biojäte. Elintarvikejätteellä tarkoitetaan ruokahävikin ja syömäkelvottoman jätteen yhteismäärää.
Lajittelussa mitattiin kaikki keittiöperäinen biojäte, josta selvitettiin erikseen ruokahävikki, eli alun perin syötäväksi tarkoitettu osuus, ja sen jakautuminen eri ruokatyyppeihin (vihannekset, leipä, liha ja kala, maitotuotteet jne.). Lisäksi selvitettiin syömäkelvottoman jätteen osuus. Tutkimuksen mukaan Helsingin ja Turun alueella syntyy elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa asukasta kohti ja tästä ruokahävikkiä oli noin 25 kiloa.
Ruokahävikistä 25-30 % oli kotiruokaa, valmisruokia ja pitkälle jalostettua elintarvikkeita kuten maustekastikkeita ja napostelutuotteita, vihanneksia 16–18 %, hedelmiä ja marjoja 10–13 %, perunaa 4–11 % leipää 15–20 %. Lihatuotteita, kuten sian-, naudan-, kanan-, ja kalanlihaa hävikistä oli noin 10 % ja juustoa sekä muita maitotuotteita 5–7 %. Noin 10 % ruokahävikistä löytyi avaamattomissa pakkauksissa, eniten valmis- ja noutoruokia, napostelutuotteita sekä kastikkeita ja mausteita.
Luke (ja entinen MTT) on tehnyt yhteensä viisi lajittelututkimusta kolmessa eri kaupungissa vuosina 2012–2019. EU:n asetus elintarvikejätteen seurannasta velvoittaa jäsenmaat seuraamaan ja raportoimaan elintarvikejätteen määrää myös kotitalouksissa, kuten muissakin ruokaketjun osissa.
Lähde: Luonnonvarakeskus