Väestöliitto, Demos Helsinki ja Mediakasvatusseura selvittivät, miten digitalisaation inhimillisiin vaikutuksiin tulisi vastata Suomessa. Tutkimustulokset osoittavat, että ruutuajalla on sekä merkittäviä hyötyjä että haittoja läheisten ihmissuhteiden kannalta.
Digitaalinen teknologia ja sosiaalisen median käyttö voi tukea ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa ihmissuhteita, mutta myös heikentää niiden laatua. Suomalaiset viettävät digimaailmassa enemmän aikaa kuin mitkään suositukset sallivat. Tähän mennessä Suomessa ei ole ollut tarvittavia mittareita ja seurantatapoja tuottamaan tietoa siitä, miten digiteknologia vaikuttaa hyvinvointiin, vaikka maamme on pitkään ollut digitalisaation kärjessä. Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettava Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hanke tarjoaa ratkaisuja tähän haasteeseen. Hankkeessa Väestöliitto, Demos Helsinki ja Mediakasvatusseura ovat laatineet toimenpidesuositukset, joilla voidaan edistää suomalaisten digihyvinvointia arjessa.
Hanke suosittaa muun muassa seuraavia poliittisia toimenpiteitä:
1. Suomeen perustetaan uusi poikkihallinnollinen ja poliittisesti riippumaton Digitaalisen hyvinvoinnin ja teknologisen kehityksen neuvosto, joka seuraa digialan inhimillisiä vaikutuksia sekä työskentelee kansallisesti ja kansainvälisesti digihyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi se kehittää ja seuraa mittareita, joihin lukeutuvat esimerkiksi ruutuaika, subjektiivinen digihyvinvointi ja sovellusten seurantadatan analyysit.
2. Neuvoston keskeisenä tehtävänä olisi ajaa vastuulliskulttuurin muodostumista digialalle ja sitä, että sosiaalisten vaikutusten raportointi tulisi osaksi muuta yritysvastuuraportointia.
3. Neuvosto voisi selvittää ylikansallisten teknologiayhtiöiden kansallista verottamista EU-tasolla paikallisesti syntyvistä voitoista ja sitä, miten niiden keräämää dataa saataisiin tutkimuskäyttöön.
6. heinäkuuta julkaistu Policy Brief on tiivistelmä taustoittavammasta tiekartasta, joka syntyi tutkimuskatsauksen, sidosryhmätyöpajojen ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Väestöliitto on tuottanut hankkeen osana myös kaksi tutkimusta, jotka tukevat laadittuja suosituksia. Kansainvälisen tutkimuskatsauksen kokoamisen lisäksi Väestöliiton tutkijat julkaisevat tänä vuonna toisen tutkimuksen, joka tarkastelee sitä, miten ja kuinka usein suomalaiset pitävät yhteyttä läheisiinsä.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö / Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta