Ostitko lähikaupasta kotimaisia omenoita helmi-maaliskuussa? Olisit ainakin voinut, sillä nyt niitä on tarjolla — toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Loppukesästä on hyvät mahdollisuudet saada suomalaisia päärynöitä.
Kasvukausi on entistä pitempi. Aiemmin Keski-Euroopan leveysasteilla viihtyneitä lajikkeita viljellään jo Ahvenanmaalla ja lounaisessa Suomessa. Uusia tuttavuuksia meillä ovat esimerkiksi tšekkiläiset omenat Rubinola ja Rubinstep sekä hollantilainen Santana.
— Uusilla lajikkeilla on etuja perinteisiin meillä viljeltyihin lajikkeisiin verrattuna. Ne voivat olla satoisampia, hedelmän tai marjan laatu voi olla parempi, ne voivat kestää paremmin tauteja tai niiden kauppakestävyys on parempi, yliopistonlehtori Pauliina Palonen Helsingin yliopiston maataloustieteiden osastolta luettelee.
Kauppakestävyys on juuri syy siihen, miksi saamme vielä kevättalvella kotimaista omenaa: monet uudet lajikkeet kestävät varastointia paremmin kuin perinteiset omenat.
Omenan lisäksi uusia lajikkeita on otettu viljelyyn muissakin puutarhalajeissa, esimerkiksi mansikassa, vadelmassa ja pensasmustikassa. Palonen arvelee, että tulevaisuudessa etenkin kotimaisen päärynän viljely lisääntyy. Sille olisi valtavasti kysyntää. Toissa vuonna kaupat myivät Suomen päärynäsadon loppuun kahdessa viikossa. Aiemmin päärynä on ollut meillä suorastaan eksoottinen laji.
Suomen puutarhoihin saattaa ilmaantua myös kokonaan uusia lajeja. Yksi potentiaalinen tulokas olisi Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva puolukoiden sukuun kuuluva amerikankarpalo, jonka sopeutumista Suomen olosuhteisiin Palonen kollegoineen tutkii Viikin kampuksella.
— Amerikankarpalo on tuttu kaupan karpalomehuista. Se kasvattaa viinirypäleen kokoisen marjan, joka maistuu aivan meidän karpaloltamme. Olemme lokakuulla saaneet siitä viljelytunneleiden amppeleissa valtavia satoja, Palonen kertoo.
Hän arvelee, että laji voisi päätyä paitsi kaupalliseen viljelyyn myös kotiparvekkeille amppelimansikan rinnalle.
Uudet entistä ehommat lajikkeet ja eksoottiset lajit ovat ilmastonmuutoksen suomia mahdollisuuksia suomalaiselle puutarhaviljelylle. Toisaalta jotkut perinnelajit saattavat taantua ja menettää vetovoimaansa.
Suomalaiset viljelijät ovat voineet ylpeillä sillä, että heidän on tarvinnut käyttää hyvin vähän torjunta-aineita eteläisempiin maihin verrattuna. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun talvet leutonevat ja kasvukaudet pitenevät. Olosuhteet muuttuvat tuholaisille, taudeille ja sienille entistä otollisemmiksi.
Tautien ja tuholaisten torjunta on myös entistä vaikeampaa, sillä käytössä olevien torjunta-aineiden valikoima vähenee koko ajan. Euroopan unioni on kieltänyt useiden torjunta-aineiden käytön.
Lähde: Helsingin Yliopisto
Global site 
Finnish site