Marjojen saanti teollisuuteen, jatkojalostukseen ja kauppojen pakastealtaisiin joudutaan tekemään tänä vuonna kotimaisin voimin.
Thaimaan työministeriö ilmoitti tiistaina Thaimaan suurlähettilään välityksellä ministeriöille, ettei Thaimaa päästä poimijoita lähtemään Suomeen ja Ruotsiin.
– Nyt täytyy vaan toivoa, että saadaan suomalaisia aktivoitua metsään ja ymmärtämään marjojen keräämisen merkitys, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
Arktiset Aromit on luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, joka toiminnallaan edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä sekä parantaa tuotteiden laatua.
Yhdistys on laskenut että, jos Suomen noin 200 000 työttömästä 30 prosenttia keräisi kukin 250 kiloa marjoja, saataisiin talteen marjoja 15 miljoonaa kiloa.
– Jos kaikki kynnelle kykenevät lähtevät metsään, meillä on mahdollisuus saada marjaa talteen. Kaikki toki riippuu sadon määrästä, Partanen sanoo.
Suomen metsissä ja soilla kasvaa vuosittain noin 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja. Sadosta saadaan parhaimmillaankin talteen alle 10 prosenttia. Partanen iloitsee, sillä mustikka kukkii jo runsaana ja myös lakka on kukkimassa.
Kaupallinen keruu tärkeimmillä luonnonmarjoillamme puolukalla, mustikalla ja lakalla on ollut noin 10–17 miljoonaa kiloa vuosittain. Talteenotto on ollut yli 90 prosenttisesti ulkomaisten poimijoiden varassa. Luonnonmarjojen kerääminen myyntiin on Partasen mielestä erityisen tärkeää. Suomessa on paljon jatkojalostajia, jotka ovat riippuvaisia luonnonmarjoista.
– He valmistavat esimerkiksi mehuja, hilloja ja myslejä, jotka jäävät pahimmassa tapauksessa ilman raaka-ainetta. Myös isot toimijat haluavat käyttää kotimaista marjaa tuotteissaan.
Suomalaisten into kerätä marjoja myyntiin on hiipunut vuosi vuodelta. Marjojen talteenottoon vaikuttaa isosti luonnonmarjoista saatava hinta. Teollisuusmarjasta ei pystytä maksamaan kovin suurta hintaa.
– Silloin lopputuotteen hinta nousee, Partanen selittää.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site