“Onko minulla enää tulevaisuutta, jota olin suunnitellut?”  – parikymppiset pelkäävät laman vievän työt ja hyvinvoinnin

Koronaepidemian talousvaikutukset ovat tähän mennessä iskeneet erityisesti nuoriin. Samalla horjuu usko tulevaisuuteen.

Koronaepidemian vaikutukset ovat tähän mennessä iskeneet erityisesti nuoriin. Erityisesti nuoret naiset ovat hakeneet(siirryt toiseen palveluun) aiempaa runsaammin toimeentulotukea ja työttömyysturvaa.  Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat ovat kaikista ikäluokista eniten huolissaan omasta taloudellisesta toimeentulostaan, henkisestä hyvinvoinnistaan, sekä kriisin vaikutuksista omaan työuraan ja opintoihin. Siis koko paketista.

Tutkimusta tehnyt sosiologian professori Terhi-Anna Wilska on erityisen huolissaan nuorten työllistymisestä ja toimeentulosta.  – Jos yritykset työllistävät vähemmän, se osuu juuri näihin ammatista valmistuviin.  Samalla horjuu usko tulevaisuuteen. Kun valtio velkaantuu ja tulevaisuus näyttää pahalta, se vaikuttaa alle kolmekymppisten henkiseen hyvinvointiin, sanoo Wilska.

Talouskriisit iskevät ensimmäisenä nuoriin – tämä on todettu myös Valtioneuvoston tiedepaneelin raportissa, joka julkaistiin kesäkuun alussa. Raportin mukaan erityisesti vastavalmistuneet voivat olla ryhmä, jolla koronakriisin vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.  Professori Wilskan mukaan olisi tärkeää, että vastavalmistuneet saataisiinkin nyt työelämään, jotta 90-luvun toisinnolta vältyttäisiin. – Laman aikana valmistuneilla meni itseluottamus ja usko tulevaisuuteen. Silloin kärsi juuri se sukupolvi, joka oli menossa työmarkkinoille. Tärkeintä olisi, että kynnys työllistymiseen tehtäisiin mahdollisimman matalaksi.

Jos professori Terhi-Anna Wilska saisi päättää, nyt kiinnitettäisiin enemmän huomiota

• Nuorten työpaikkoihin esimerkiksi lisäämällä harjoitteluiden määrää
• Nuorten hyvinvointiin lisäämällä ammatinohjausta ja mielenterveyden palveluita
• Yritysten toimintakykyyn, jotta yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet palkata nuoria.

Hallitus sopi kesäkuun alussa 5,5 miljardin euron kokonaisuudesta, jolla on tarkoitus tukea myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi alle 25-vuotiaille järjestetään työvoimakoulutuksia ja lisätään kesätyöpaikkoja.  Sosiologian professori sanoo, että paketissa on paljon hyvää, ja hän uskoo, että nuoret otetaan nyt paremmin huomioon kuin 90-luvulla. – Nyt on paljon parempi ymmärrys siitä, mitä voi tapahtua, jos nuoriin ei panosteta. Kaikki sukupolvet ymmärtävät, että nuorten työpanosta tarvitaan, sanoo Terhi-Anna Wilska.

Wilskan mukaan alle kolmekymppisillä on myös vahvuuksia, joilla pärjää myös tukalammassa tilanteessa; nuoret on kasvatettu yksilökeskeisemmin ja he tunnistavat omat vahvuutensa.  – Heillä on parempi tietotaito ratkoa näitä ongelmaia, kuin yhdelläkään aikaisemmalla sukupolvella.

Lähde: Yle