Päinvastoin, sanoo tutkija: ‘Tämä on pelottava oppitunti’. Ilmastonmuutos voi ajaa yhteiskunnat samanlaiseen poikkeustilaan kuin koronavirus on tehnyt.
Kun ihmiset ovat lakanneet ajamasta autoillaan, käymästä ostoksilla ja matkustamasta tuhansia kilometrejä maasta toiseen, on tapahtunut se mitä viime vuodet on kiihkeästi vaadittu. Ilmastopäästöt ovat alkaneet tippua. Ja se on tapahtunut nopeasti. Suurten kaupunkien punaisena hehkuneet ilmanlaatukartat näyttävät yhtäkkiä sinistä.
Monia on koskettanut viime viikkoina uutinen, että Kiinassa on nähty ensimmäistä kertaa sininen taivas. Helsingissäkin on helpompi hengittää, kun Ilmatieteenlaitoksen kartat näyttävät liikenteestä pääsevän typpidioksidin alkaneen vähentyä. Päästöt ovat lähteneet laskuun tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä. Mutta myös energiantuotannon ja teollisuuden väheneminen näkyy.
Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet koronaviruksen takia arviolta neljänneksellä. Osittain vaikutus selittyy maan uudenvuoden juhlien ympärille levittäytyvällä lomakaudella, mutta käyrä ei ole lähtenyt sen jälkeen normaaliin nousuun. Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Kiina on maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Nyt nähty väheneminen voi tarkoittaa jopa noin 200 miljoonan hiilidioksiditonnin pyyhkiytymistä pois ilmakehästä. Määrä on vastaa noin nelinkertaisesti Suomen vuosittaisia kokonaispäästöjä.
Kun Eurooppa ja Yhdysvallat seuraavat perässä, on selvää, että koko maailman päästöissä tullaan näkemään jonkinlainen pudotus. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon se tulee vaikuttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Mutta ovatko koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet samalla myös ilmastoteko? Voisiko edes niistä iloita, kun maailma on muuten alkanut näyttää tieteiselokuvien dystopialta? Päinvastoin, sanoo ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta. – Kokonaisuuden kannalta tämä on se kauhuskenaario.
Hukkisen mielestä koronavirus tarjoaa pelottavan oppitunnin suhteessa ilmastonmuutokseen. – Tämä on surullista, kun kerran tiedämme, että voisimme rauhallisemminkin keinoin päästä eroon vaikkapa lentoliikenteen ongelmista. Suomessa julistettu poikkeustila ja valmiuslain käyttöönotto ovat Hukkisen mukaan esimakua siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen uhkakuvat alkavat käydä toteen. – Koronavirus kertoo, miten asiat tulevat luultavasti menemään, kun joku ilmastonmuutoksen seurausilmiö konkretisoituu.
Nyt on nähty, että päättäjät kyllä reagoivat, kun on tosipaikka. Politikointi on ainakin toistaiseksi loistanut poissaolollaan. Hallituksen rivit ovat olleet illasta toiseen suorat, eikä talouskasvua ole epäröity laittaa jäihin, kun ihmishenget ovat uhattuna. Sama ei ole toistaiseksi tapahtunut ilmastonmuutoksen vuoksi. Monet sään ääri-ilmiöistä ovat jo totta, ja niiden on ennustettu lisääntyvän ilmaston lämmetessä lisää.
Myös ilmansaasteet tappavat pandemian lailla. Tuoreen tutkimuksen mukaan niihin kuolee ihmisiä enemmän kuin koronavirukseen on ennustettu kuolevan, yli kahdeksan miljoonaa ihmistä vuodessa. Ilmastonmuutos on jopa kertaluokkaa kohtalokkaampi kuin kriisi, jota nyt eletään. Miksi se ei ole saanut aikaan koronaviruksen kaltaisia poikkeustoimia?
Hukkinen kääntää asian toisinpäin. Ei pandemiakaan ole saanut aikaan nopeita toimia niin kauan, kun se on ollut vasta uhka. Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut pandemiasta pitkään. Hukkisen mukaan kaikki alan asiantuntijat ovat puhuneet siitä aivan samalla tavoin, kun ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet lämpenemisen seurauksista.
Pandemia on osoittanut järjestelmämme kyvyn reagoida, mutta se on myös soittanut totaalisen kyvyttömyytemme ennakoida, sanoo Hukkinen. – Eiväthän päättäjät tehneet mitään kaikkina näinä vuosina, kun epidemiologit kertoivat, että meille on muuten tulossa paha pandemia.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site