Suojavarusteista kysytyimpiä ovat heppoiset kirurginmaskit – niitä käytetään esimerkiksi koronapotilaiden tehohoidossa

Suomi on pyrkinyt hankkimaan ulkomailta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön erityyppisiä suojaimia. Eri suojaimilla on erilainen kyky suojata käyttäjäänsä, joten myös niiden käyttötarkoitukset vaihtelevat.

Suojaimiin erikoistunut Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä kertoo, että koronaepidemian aikana päivittäisessä käytössä kuluu eniten kirurginmaskeja eli suu-nenäsuojia. Ne suojaavat pisaratartunnoilta. Suu-nenäsuojia käytetään Mäkelän mukaan myös esimerkiksi koronaviruspotilaan tavanomaisessa tehohoidossa. – Olen ymmärtänyt, että suu-nenäsuojia tarvitaan kymmenkertainen määrä varsinaisiin hengityksensuojaimiin verrattuna, Mäkelä sanoo.

Hengityksensuojaimia ovat suodattavat puolinaamarit eli FFP-maskit, joilla on kolme tehokkuusluokkaa. Näistä tason kaksi ja kolme suojaimet sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sallii sairaanhoidossa, jossa koronaviruksen ilmatartuntariski on olennainen.  – FFP2 on puettava, kun hoidetaan potilaita menetelmillä, jossa muodostuu aerosoleja. Siis vähintään FFP2, kolmostaso on paras, Mäkelä sanoo ja lisää, että FFP1-maskeja näkee vähän niiden heikon suojauskyvyn takia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n listauksessa ilmatartuntariskin sisältävä toimenpide on esimerkiksi liman imeminen potilaan ilmateistä.

Mäkelän mukaan suojaimien suojaustehoa testataan pienillä hiukkasilla, joita johdetaan maskin läpi ilmavirralla.  – Esimerkiksi suu-nenäsuojainten pitää suodattaa vähintään 98 prosenttia hiukkasista. FFP2- ja FFP3-suojaimet testataan pienemmillä hiukkasilla ja kovemmalla ilmavirralla, joten niiden vaatimukset ovat kovemmat kuin suu-nenäsuojainten.

Keskiviikkona kerrottiin, etteivät Huoltovarmuuskeskuksen tilaamat suojaimet läpäisseet tätä testiä. Vaikka suojaimia ei voida käyttää sairaaloissa, ne voidaan STM:n mukaan hyödyntää sosiaalihuollossa. – Esimerkiksi kotihoidossa meidän täytyy suojata terveitä riskiryhmään kuuluvia ja sinne tarvitaan paljon suojaimia. Ne vähentävät riittävästi hoitajasta mahdollisesti lähteviä virusaerosoleja, Mäkeläkin kertoo.

Lähde: STT/THL