Kriisin iskiessä yrityksellä on valittavanaan kaksi vaihtoehtoa: uusiin liiketoimintamalleihin panostaminen tai olemassa olevan liiketoiminnan säilyttämiseen keskittyminen. ”Yritykset keskittyvät suojelemaan olemassa olevia resursseja ja työpaikkoja, siis selviytymään. Osalle yrityksistä tämä onkin oikea tapa, mutta ei välttämättä kaikille”, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala. Ritala oli mukana tuoreessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin 500 pienen ja keskisuuren yrityksen selviämismahdollisuuksia talouskriisin aikana. Aineisto kerättiin Venäjältä talouspakotteiden aikana vuosina 2014-2015, jolloin pakotteet johtivat merkittävään myynnin laskuun monille yrityksille Venäjällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin satunnaisotannalla venäläisistä pk-yrityksistä, jotka työllistivät alle 500 henkilöä.
Tutkimuksen lähtökohtana oli klassinen kysymys siitä, kannattaako kriisin kohdalla yrityksen luoda uutta toimintaa vai hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan. Saatujen tulosten mukaan kriisin iskiessä kohdalle yrityksen kannattaa ennemmin pyrkiä luomaan uusia liiketoimintamalleja. Toisaalta olemassa oleviin liiketoimintamalleihin pitäytyminen hyödytti niitä yrityksiä, joita kriisi ei koskettanut kovin merkittävästi. Liiketoimintaa ei kannattanut siis keksiä uudestaan, jos se toimi hyvin kriisinkin aikana.
Ritalan mukaan tutkimuksen tuloksista voi vetää suuntaviivoja myös koronakriisistä selviämiseen. Suomessa koronakriisin aikaankin innovaatioita tai liiketoimintamallien laajentamista on nähty esimerkiksi ravintola-alalla, joka on koronakriisin selvä kärsijä. ”Uusien aluevaltauksien tekeminen näyttää toimivalta strategialta, jos se vain on mahdollista. Kun kriisi on ohi, näillä yrityksillä liikevaihto on laskenut keskimäärin vähemmän ja sen lisäksi heillä saattaa olla uusia asiakkaita, liiketoimintamalleja ja palveluita”, Ritala toteaa.
Yrityksen paras suoja on varautua ennakolta mahdollisimman hyvin yllättäviin tilanteisiin. Yllättävissä tilanteissa nopeus on monesti valttia. Kriisin aikana saattaa avautua hyvin yllättäviä mahdollisuuksia, joiden aikaikkuna kuitenkin sulkeutuu nopeasti. ”Jos koronakriisi pitkittyy, yrittäjien kannattaa pyrkiä jatkamaan toimintaa mahdollisimman normaalisti. Samalla kannattaa varautua tulevaan, eli miettiä, että jos nyt jäimme jalkoihin, mitä mahdollisuuksia on toimia toisin, jos uusi kriisi yllättää.”
Lähde: LUT-yliopisto