Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu julkaisee tänään ennätyksellisen leudoksi jääneen talvikauden viimeisen jääkartan. Jäätalvi 2019–20 alkoi noin viikkoa tavanomaista aikaisemmin, kun jo marraskuun alussa Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa esiintyi jäätä. Perämeren alueella marraskuu oli hiukan tavanomaista kylmempi ja tuolloin näytti siltä, että talvesta voisi tulla jopa ankara. “Varsinaiset talvikuukaudet olivat kuitenkin selvästi tavanomaista lauhempia, eikä jään määrä päässyt kunnolla lisääntymään”, toteaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.
Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 5. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 37 000 km²:n kokoisella alueella. Tämä on pienin jäällisen alueen maksimilaajuus tilastojen valossa. Tähän mennessä edellinen pienin jäällisen alueen maksimilaajuus koettiin talvella 2008, jolloin maaliskuun 24. päivänä jäällisen alueen laajuus oli 49 000 km². Myös talvi 2015 oli vähäjäinen: tuolloin maksimi, 51 000 km², koettiin jo tammikuun 23. päivänä. Taakse jäänyt talvi on tilastoissa kolmas talvi, jolloin Perämeri ei jäätynyt kauttaaltaan. Edellisen kerran näin kävi talvella 2015, ja sitä ennen vuonna 1930.
Toukokuun alkupuoli oli tavanomaista viileämpi, ja jäiden sulaminen oli hidasta. Viimeinen jäänmurtaja palasi avustustöistä Helsinkiin toukokuun 12. päivänä, mikä päätti jäänmurtokauden. Perämeren jäät sinnittelivät sen jälkeen vielä kaksi viikkoa, ja viimeiset jäät sulivat Tornion edustalta toukokuun 26. päivä, noin kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin. “Vaikka jäätalvi oli hyvin vähäjäinen ja lähes kaikilla merialueilla ennätyksellisen lyhyt, Perämeren pohjoisosassa talvi oli kolmisen viikkoa keskimääräistä pitempi”, Jouni Vainio sanoo.
Lähde: Ilmatieteen laitos