Koronavirusepidemiaan liittyvä suojavarusteiden puute aiheuttaa huolta hoitotyöntekijöissä. Hämmennystä lisäksi aiheuttavat ristiriitaiset ohjeistukset suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien käytöstä terveydenhuollossa.
Kansallisesti eri tahot ovat ohjeistaneet hoitotyöntekijöitä käyttämään tietyillä hoitotyön alueilla kankaisia kasvomaskeja potilaiden sekä myös itsensä suojaamiseen. Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) laati tutkimusnäytön koosteen siitä, mitä riskejä kankaisten kasvomaskien käyttöön liittyy terveydenhuollon ammattilaisten käytössä ja mitä ammattilaisten tulisi huomioida, jos niitä joudutaan käyttämään.
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) laati terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun tutkimusnäytön koosteen (julkaistu 9.4.2020) kankaisten kasvomaskien käyttöön liittyvistä riskeistä havaittuaan ohjeistusten välillä eroja. Osassa ohjeista annetaan myös kuva, että kankaiset kasvomaskit ovat tasavertainen vaihtoehto kirurgisille suu-nenäsuojuksille. Laaditun koosteen tavoitteena oli siten selventää kangasmaskien käyttöön liittyviä riskejä ja osoittaa niiden käyttöön liittyvien asianmukaisten ohjeistusten tarvetta, sillä ristiriitaiset ja puutteelliset ohjeet voivat olla potilasturvallisuusriskin lisäksi myös työturvallisuusriski.
Esimerkiksi osassa ohjeista todetaan, että hoitotyöntekijä voi käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, kankaista kasvomaskia tai esimerkiksi huivia oman itsensä suojaamiseen kotihoidossa niissä tilanteissa, joissa hoidettavalla ei ole COVID-19-taudin oireita. ”Tämä ohjeistus on herättänyt hoitotyöntekijöissä hämmennystä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimusnäyttöön pohjautuvan kannanoton mukaan kankaisia kasvomaskeja ei tulisi käyttää terveydenhuollossa, ja jos niitä joudutaan käyttämään asianmukaisten suu-nenäsuojusten puuttuessa, tulee niiden käyttöön liittyvät riskit olla tiedossa ja ohjeistusten selkeät”, toteaa tutkija ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen varajohtaja Heidi Parisod. ”Halusimme laatia tutkimusnäytöstä koosteen, jotta hoitotyöntekijöillä ja muilla terveydenhuollossa toimivilla olisi käytettävissä tutkittua tietoa kankaisista kasvomaskeista ja niiden käyttöön liittyvistä riskeistä”, Parisod jatkaa.
Hotuksen laatima tutkimusnäytön kooste osoittaa, että kankaisten kasvomaskien antama suoja on vähäinen verrattuna kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin. ”Tutkimuksissa on todettu, että kankaiset kasvomaskit voivat päästää lävitseen jopa lähes 97 % viruspartikkeleista. Siten niiden käyttöön liittyy moninkertainen riski saada kuumeinen hengitystieinfektio kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin verrattuna”, toteaa tutkija Lotta Hamari. ”Kankaisten kasvomaskien laadussa voi myös olla suurempaa kirjavuutta kuin esimerkiksi kirurgisissa suu-nenäsuojuksissa. Lisäksi kankaisten kasvomaskien suojateho näyttää selvästi heikkenevän jo muutaman pesukerran jälkeen”, Hamari täsmentää.
Koronavirusepidemian myötä henkilösuojainten saatavuudessa on ollut ongelmia. Kankaisten kasvomaskien käyttö on tutkimusnäytön ja WHO:n mukaan perusteltua harkitusti vain silloin, jos muita suojavarusteita ei ole saatavissa. Tutkimusnäyttö osoittaa, että erityisesti kankaisten kasvomaskien kanssa samanaikaisesti on tärkeää toteuttaa myös muita COVID-19-taudilta suojaamiseen tarkoitettuja varotoimia ja huolehtia kasvomaskien oikeanlaisesta käytöstä.
Lähde: Hoitotyön Tutkimussäätiö
Global site 
Finnish site