Ilmoita verijuotikashavainnoista

Suomen ympäristökeskus pyytää kansalaisilta havaintoja verijuotikkaista. Aiemmin Suomessa yleinen laji on nykyisin uhanalainen. Verijuotikas, Hirudo medicinalis on Suomen suurikokoisin juotikas. Verijuotikas elää ja lisääntyy matalissa, lämminvetisissä lammikoissa ja pienissä metsä- ja lettosuolammissa. Viime vuosina ja vuosikymmeninä on saatu varmistettuja havaintoja lähinnä Ahvenanmaalta ja Lounais-Suomesta, mutta lajia saattaa löytyä muualtakin. Suomessa tavataan 16 lajia juotikkaita. Verijuotikas on ainoa laji, joka imee lisääntyäkseen verta nisäkkäistä.

Tuntomerkit, verijuotikas Hirudo medicinalis
Väritys: Verijuotikkaat ovat selkäpuolelta ruskeita tai mustia. Selkäpuolella on useita oranssin ja vihertävän sävyisiä, ohuita yhtenäisiä ja ketjumaisia pitkittäisjuovia. Alapuoli on vaalean oliivinvihreän – mustan läikikäs.
Koko: Verijuotikas Hirudo medicinalis on Suomen suurikokoisin juotikas. Ojentuneena jopa 15 -20 cm pitkä.
Muut tuntomerkit:
– Imukupit etu- ja takapäässä
– Takapäässä iso imukuppi
– Etupään pienen imukupin alapuolella on mersun merkin muotoon järjestyneet kolme hammasrivistöä
– 10 silmäpistettä

Hyvin yleinen hevosjuotikas Haemopis sanguisuga muistuttaa verijuotikasta. Hevosjuotikas on väritykseltään kokoruskea tai musta ja mahdolliset selän tummat pitkittäisjuovat erottuvat heikosti. Selästä puuttuvat verijuotikkaalle tyypilliset ohuet oranssit ja vihertävät pitkittäisjuovat. Hevosjuotikkaan alapuoli on yleensä yksivärinen, selkäpuolta vaaleampi ja vatsapuolen sivuilla saattaa olla vihertävä tai kellertävä pitkittäisviiru. Pituudeltaan hevosjuotikas jää yleensä alle 10 cm, enintään sen pituus on noin 15 cm. Suomessa tavattavista 16 juotikaslajista muutama muukin, pienempi laji voi olla melko tummia, mutta niiltäkin puuttuvat verijuotikkaalle tyypilliset ohuet oranssit ja vihertävät selkäpuolen pitkittäisjuovat. Kaikilla juotikkailla on imukuppi, jolla ne pystyvät kiinnittymään kasveille tms. pinnoille, vaikkapa iholle josta ne on kuitenkin helppo irrottaa. Osalla lajeista imukuppi on vain takapäässä, osalla myös etupäässä, kuten esimerkiksi veri- ja hevosjuotikkailla.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan äyriäistyöryhmälle: katriina.kononen(a)gmail.com.
Havaintotietoihin tarvitaan : havaintopäivämäärä, löytöpaikan sijainti ja valokuva.

Lähde: SYKE

Author: Saara Teirikko