Itämeri: hiilinielu vai hiilen lähde?

Ennätyslämmin kesä 2018 osoitti, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa Itämeren kannalta. Meriveden lämpeneminen pahentaa rehevöitymistä samalla, kun merestä vapautuu ilmakehään yhä enemmän metaania ja hiilidioksidia. – Meri on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Maailman meret varastoivat 90 % ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttamasta lämmöstä, toteaa Alf Norkko, joka toimii Itämeren tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Tutkijoiden lähes vuosisadan ajan keräämät tiedot meriveden lämpötilasta sekä lämpötilakeskiarvot paljastavat kehityksen suunnan ja osoittavat, että lämpötila on aina vaihdellut kylmempien ja lämpimämpien kausien välillä. Poikkeuksellista nykytilanteessa on kuitenkin se, että muutokset tapahtuvat niin nopeasti, että meressä elävät lajit eivät ehdi sopeutua uusiin elinehtoihin. Meren eläimille ja kasveille yksittäinenkin lämpöaalto, kuten se joka koettiin kesällä 2018, voi nimittäin olla kohtalokas.

Kesällä 2018 tutkijat tekivät toisenkin havainnon tutkimusaseman edustan vesissä: lämpimissä olosuhteissa pohjakerrostumista vapautuu enemmän kaasuja, kuten metaania. Metaanikaasu on voimakas kasvihuonekaasu, ja sen vaikutusta ilmastoon on tutkittu melko paljon esimerkiksi arktisella alueella. Itämeressä metaanikaasua syntyy esimerkiksi, kun bakteerit hajottavat eloperäistä ainesta, mutta myös merenpohjassa elävät simpukat ja madot tuottavat metaanikaasua. – Emme vielä tunne metaanin, hiilidioksidin ja typpidioksidin kaltaisten kasvihuonekaasujen kiertoa Itämeressä ja sitä, miten ne vaikuttavat Itämeren toimintaan hiilinieluna tai hiilen lähteenä. Aiheen tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää mahdollisimman hyviä ilmastomalleja.

Alf Norkko muistuttaa, että rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ongelma, mutta Norkon mukaan on entistä tärkeämpää tutkia rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutusta meriluonnon monimuotoisuuteen. Keskeisenä osana tätä työtä tutkijat selvittävät, miten hiili päätyy meriekosysteemeihin.

Itämeri on yksi pohjoisen pallonpuoliskon nopeiten lämpenevistä meristä. Myös merenpohjan happikato, rehevöityminen ja happamoituminen ovat vaivanneet Itämerta jo pitkään, ja nämä ongelmat vaikuttavat tai niiden odotetaan vaikuttavan muihinkin maailman meriin. – Itämeri on kuin meren pienoismalli, ja koska sitä on tutkittu niin paljon, on helpompaa ymmärtää sen toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tämä auttaa meitä ymmärtämään maailmanlaajuisia muutoksia ja selviämään niistä.

Lähde: Helsingin yliopisto